Koska länsi ei ole antanut Ukrainan käyttää toimittamiaan kaukovaikutteisia aseita Venäjällä sijaitseviin maaleihin, Ukraina on päättänyt luoda omat asejärjestelmänsä. Ukrainan kansallisen turvallisuus- ja puolustusneuvoston johtaja Oleksiy Danilov myönsi 26. elokuuta Clash Reportin mukaan, että kolme päivää aiemmin Krimin niemimaalla Venäjän S-400-ilmatorjuntaohjuslavetti oli tuhottu uudella ukrainalaisella risteilyohjuksella.
Jo huhtikuussa monet puolustusalan aikakauslehdet raportoivat Ukrainan kehittävän omia ohjuskykyjään. R-360 Neptune -meritorjuntaohjuksen, jolla viime vuonna upotettiin Venäjän ohjusristeilijä Moskva, havaittiin jo kolme vuotta sitten olevan sopiva muokattavaksi kaukovaikutteiseksi risteilyohjukseksi. S-400 saattoi olla sen ensimmäinen uhri – tai ainakin ensimmäinen, jonka Ukraina myöntää.
Jo neuvostoaikoina Ukraina oli raketti- ja ilmailuteknologian kehityksen kehto. Neptune on kiovalaisen Luch Design Bureaun päivittämä versio Neuvostoliiton H-35-meritorjuntaohjuksesta. Ase pystyy kantamaan 150-kiloisen taistelukärkensä maaliin jopa 300 kilometrin päähän. Kannustimena aseen kehittämiselle kaukovaikutusaseeksi maamaaleja vastaan oli lännen edelleen jatkuva pelko sodan eskaloitumisesta, mikäli sen toimittamilla asejärjestelmillä isketään Venäjälle.
Presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi 27. elokuuta 2023, että Ukrainasta on tullut turvallisuussektorin johtomaa maailmassa ja mainitsi ohjusten olevan yksi pääjärjestelmistä, jonka kehittämiseksi kotimainen puolustusteollisuus tekee töitä muiden asejärjestelmien ja ampumatarvikkeiden ohella.
War Zonen haastatteleman nimettömän ukrainalaisen puolustusviranomaisen mukaan uuden ohjuksen kantamaa on lisätty niin paljon, että sillä voi iskeä Moskovaan saakka sekä muihin maaleihin kaukana Venäjällä. Jos ohjuksen kantama on todella yli 600 kilometriä, sillä voidaan iskeä Venäjän rintaman selustaan ja vaikuttaa jopa merkittävästi sodan kulkuun.
Neptuneen on Navy Recognitionin mukaan lisätty samanlainen GPS-ohjausjärjestelmä kuin MBDA Storm Shadow’ssa. Sen avulla ohjus suunnistaa tarkasti ennalta määriteltyyn koordinaattipisteeseen. Sitä täydentää kaksi myös Storm Shadow’sta tuttua maalintunnistusjärjestelmää, Digital Scene Matching Area Correlator (DSMAC) ja Automated Target Recognition (ATR), joilla varmistetaan ohjuksen osuminen maaliinsa mahdollisesta GPS-häirinnästä huolimatta. Nämä järjestelmät kertovat, että Ukraina saa lännestä aseiden ja ampumatarvikkeiden lisäksi myös aseteknologiaa.
Vaikka neuvosto-ohjusten modernisoinnilla ei muutettaisikaan sodan kulkua, sillä edistetään Ukrainan kykyä vastata Venäjän kaukovaikutteisten aseiden iskuihin samalla mitalla. Sitä Ukrainassa on toivottu Venäjän hyökkäyssodan alusta lähtien.
