Moskovaan viime viikkoina tehdyt lennokki-iskut kertovat siitä, että aiemmin suhteellisen kaukana käydystä sodasta on vähitellen tulossa osa myös Venäjän pääkaupungin arkea. Venäjän asevoimien moukaroitua kuukausien ajan Ukrainan kriittistä siviili-infrastruktuuria presidentti Volodymyr Zelenskyi luonnehti sotatoimien ulottamista hyökkääjän maaperälle oikeudenmukaiseksi, luonnolliseksi ja väistämättömäksi.
– Ukrainan ja Venäjän armeijat käyttävät yhä useammin yksisuuntaisia taistelulennokkeja iskeäkseen panssarivaunuihin ja muihin sotilaskohteisiin, jotka sijaitsevat kaukana Itä- ja Etelä-Ukrainan halkaisevan noin 1 200 kilometrin pituisen rintamalinjan takana, amerikkalaistutkija Marcel Plichta toteaa Atlantic Council -ajatushautomon artikkelissa.
Ukraina on käyttänyt viime aikoina myös yhä enemmän meridroneja vaurioittaakseen venäläisaluksia kaukana omalta rannikolta, mikä Plichtan mukaan osoittaa Ukrainan asevoimien entistä kehittyneempää kykyä menestyksellisiin vastaiskuihin.
Lennokki-iskut Moskovaan herättävät hänen mukaansa nyt laajaa hätäännystä ja pakottaa Venäjän sotilasjohdon kohtaamaan saman haasteen, johon ukrainalaisten on ollut jo aiemmin kyettävä vastaamaan: on löydettävä tasapaino etulinjan ilmapuolustuksen ja keskeisten kaupunkien ilmatilan turvaamisen välillä.
Marcel Plichta on St Andrewsin yliopiston väitöskirjatutkija ja Yhdysvaltain puolustusministeriön entinen analyytikko.
Plichta sanoo Venäjän tukeutuneen niin sanottujen kamikaze-lennokkien (one-way attack drone, OWA) hankinnoissa viimeisten puolentoista vuoden ajan ennen kaikkea Iraniin.
Kansainvälisen Conflict Armament Research -asevalvontaorganisaation tuoreen raportin mukaan Venäjä näyttäisi nyt valmistavan myös omaa versiota iranilaisista lennokeista ja käyttävän niitä hyökkäyksiin Ukrainan alueelle. Myös puolueettomuuttaan vakuuttavan Kiinan on arvioitu toimittavan Venäjälle salaa lennokkeja.
Ukrainankin kyky hankkia ja valmistaa omia OWA-lennokkeja kehittyy hänen mukaansa nopeasti. Koska Ukrainalla ei ole muita pitkän kantaman suorituskykyjä, kuten risteilyohjuksia, maan asevoimat voivat lennokkien avulla uhata myös sellaisia kohteita, joiden arvioitiin aiemmin olevan niiden ulottumattomissa.
– Ukrainan viimeaikaiset lennokki-iskut Mustallamerellä ja Moskovassa viittaavat siihen, että lennokkisodan tahti saattaa olla kääntymässä Ukrainan eduksi. Venäjä joutuu nyt ryhmittämään uudelleen ilmapuolustustaan vastatakseen Ukrainan yhä kehittyneemmän lennokkivoiman muodostamaan kasvavaan uhkaan, Plichta sanoo.
– Ratkaisevaa on se, että Venäjä saattaa olla paljon haavoittuvampi kaikelle lennokkisodankäynnille, sillä maan laaja energiainfrastruktuuri on ukrainalaisille droneoperaattoreille erityisen houkutteleva kohde.
Ukraina ja Venäjä käyvät nyt Plichtan mukaan kamppailua teknologisesta etumatkasta ja kilpailevat samalla siitä, kuinka paljon ne kykenevät valmistamaan lennokkeja ja varmistamaan lisätoimitukset kansainvälisiltä kumppaneilta.
– Kremlillä on edelleen paljon suuremmat resurssit, mutta Ukrainan innovatiivinen ja rohkea lennokkien käyttö näyttää kykenevän aiheuttamaan Venäjälle yhä suurempia ongelmia, hän toteaa.