Vaikka Ukraina iskee keskipitkän kantaman lennokeilla menestyksekkäästi Venäjän arkoihin logistiikka- ja energiakohteisiin, sodankulussa ei ole tapahtunut käänteentekevää muutosta, arvioi Black Bird Groupin sota-analyytikko Emil Kastehelmi.
– Se ei suoraan käänny vielä voitoksi rintamalla, hän sanoo Verkkouutisille.
Ukraina aloitti toukokuussa aiempaa voimakkaamman iskusarjan Venäjän operatiiviseen selustaan 20–300 kilometrin syvyydessä. Siten hyökkääjän polttoainekuljetukset, huoltorekat ja muu logistiikka ovat joutuneet aiempaa kovemman paineen alle. Iskuja tehdään myös ilmapuolustuksia ja muita sotilaskohteita vastaan muun muassa Itä- ja Etelä-Ukrainan rintamalohkoilla sekä miehitetyllä Krimin niemimaalla.
Ukraina on saanut loppukevään ja alkukesän aikana taktisen tason menestystä rintamalla ja päässyt hieman etenemään lopputalven ja alkukevään asemistaan Dnipropetrovskin ja Zaporižžjan alueiden suunnilla.
Kastehelmi kuitenkin muistuttaa, että Venäjä pystyy edelleen luomaan painetta rintamalla.
– Tämä Ukrainan iskukampanja ei ole onnistunut rampauttamaan Venäjän logistiikkaa siinä määrin, että hyökkääjän etulinja ei pitäisi suurimmassa osassa rintamalinjaa. Ja venäläiset pystyvät kuitenkin edelleen paikoittain jatkamaan etenemistä.
Hän korostaa hyökkääjän logistiikkaportaan olevan massiivinen.
– Eli vaikka Ukraina onnistuu iskemään satoihin kohteisiin, niin se silti ei tarkoita sitä, että Venäjän logistiikka romahtaa. Siellä on valtava määrä sitä logistiikkaa.
Krimin haavoittuvuudet
Emil Kastehelmen mukaan tilanne korostuu Krimillä, koska miehitetyllä niemimaalla on erityisiä haavoittuvuuksia maantieteellisen asemansa vuoksi.
– Sinne on rajallinen määrä huoltoreittejä sisään. Ja nyt ne ongelmat siellä realisoituvat.
Krimillä on suuri symbolinen merkitys Venäjän presidentti Vladimir Putinille, joka on sitonut Venäjän sodan Ukrainassa maan keisarilliseen menneisyyteen. Putin on kutsunut Krimiä Venäjän ”pyhäksi maaksi”.
Iskujen kohteina ovat olleet muun muassa energiakohteet, kuljetusyhteydet, lauttaliikenne ja Kertshinsalmen alueen infrastruktuuri. Ukraina pyrkii katkaisemaan niemimaan huoltoketjuja ja vaikeuttamaan Venäjän sotilaallista huoltoa Krimin kautta Hersonin ja Zaporižžjan suunnille. Iskuja on tehty muun muassa siltoihin, rautateihin, polttoainekuljetuksiin ja sotilassaattueisiin.
Kastehelmen mukaan Krim on logistiikan kannalta selvästi hankalampi paikka venäläisille kuin moni muu painopistesuunta. Tästä huolimatta niemimaa pysyy toistaiseksi venäläisten hallinnassa, eikä Ukrainan laajempaa sotilaallista voittoa ole toistaiseksi näköpiirissä.
– Vaikka siellä toimiminen vaikeutuu, niin sinne suunnatut resurssit lähtökohtaisesti keskitetään todennäköisesti miehityshallinnon ja sotilaallisten toimintojen turvaamiseksi sillä alueella.
– Krimin vapauttaminen vaatii kuitenkin vielä sotilaallista voimaa, joka tulee maata pitkin. Ukrainalla ei ole tällä hetkellä käynnissä sellaista operaatioita, joka pystyisi ulottumaan sinne asti.
Ukrainan iskukampanja tuottaa kuitenkin Venäjälle paljon päävaivaa ja kustannuksia.
– Eli kyllä tässä on ihan selkeät syyt sille, miksi iskuja jatketaan eri suunnilla, Kastehelmi toteaa.
LUE MYÖS:
Uusi vaihe Ukrainan drooni-iskuissa – Venäjän selusta on nyt vaaravyöhyke
Venäjää moukaroidaan nyt rajusti – vielä ei kannata innostua