Uusi vaihe Ukrainan drooni-iskuissa – Venäjän selusta on nyt vaaravyöhyke

Ukrainan hyökkäyksissä on tapahtunut suuri muutos, joka on myrkkyä Venäjän joukkojen huollolle.
Ukrainalaissotilas lennokkikilpailussa Lvivissä. AFP / LEHTIKUVA / YURIY DYACHYSHYN
Ukrainalaissotilas lennokkikilpailussa Lvivissä. AFP / LEHTIKUVA / YURIY DYACHYSHYN

Ukrainan lennokki-iskut Venäjän joukkoja vastaan ovat rajoittuneet vuosia vain muutamaan kilometriin rintaman etulinjasta. Tänä vuonna operaatioissa on kuitenkin tapahtunut valtava käänne, Meduzan analyysi paljastaa.

Venäjään keskittyvä media on käynyt läpi valtavan määrän dataa Ukrainan iskuista Venäjän joukkojen selustaan. Tietojen perusteella muutamia kymmeniä kilometrejä etulinjan taakse ulottuvasta selustasta on tullut nyt venäläisille ”äärimmäisen vaarallinen vyöhyke”.

Meduzan tutki kaikkiaan tuhansia avoimista lähteistä paikannettuja iskuja. Analyysissä eroteltiin muun muassa kuorma-autoihin ja muihin kohteisiin tehdyt iskut. Jokaiselle iskulle mitattiin lyhin etäisyys Ukrainan hallitsemalle alueelle julkaisuhetken tilanteen perusteella.

Analyysin mukaan Ukraina aloitti toukokuun puolivälissä aiempaa voimakkaamman iskusarjan Venäjän operatiiviseen selustaan.

Tällä alueella liikkuvat polttoainekuljetukset, huoltorekat ja muu logistiikka ovat joutuneet aiempaa kovemman paineen alle. Meduzan mukaan esimerkiksi Venäjän Donin Rostovin miehitetyn Krimin Simferapoliin yhdistävällä Novorossija-maantiellä osuttiin perlkästään toukokuussa ainakin 30 ajoneuvoon.

Kyse ei datan perusteella ole vain polttoainerekkojen metsästämisestä tai Krimin huollon häiritsemisestä. Iskujen kantama kasvoi samaan aikaan sekä kuorma-autoja että muita kohteita vastaan. Tämä viittaa siihen, että Ukraina käyttää jatkuvasti kehittyviä droonikykyjään laajasti Venäjän selustan lamauttamiseen.

Liikkuvista kohteista tuli vapaata riistaa

Keskeinen muutos näyttäisi olevan Venäjän liikkuvien kohteiden haavoittuvuus Ukrainan lennokeille. Aiemmin Ukraina kykeni iskemään syvälle Venäjän selustaan esimerkiksi ohjuksilla, lennokeilla ja kaukovaikutteisilla aseilla, mutta yksittäisten ajoneuvojen säännöllinen tuhoaminen kymmenien kilometrien päässä rintamasta oli huomattavasti vaikeampaa.

Poimintoja videosisällöistämme

Nyt Ukraina näyttää pystyvän seuraamaan ja iskemään liikkuviin huoltokohteisiin alueilla, joita Venäjä on aiemmin pitänyt suhteellisen turvallisina. Kehitystä ovat vauhdittaneet muun muassa Hornet-droonit, joiden taustalla on entisen Googlen toimitusjohtajan Eric Schmidtin yhtiö.

Muutoksen merkitys on sotilaallinen. Venäjän hyökkäys itäisessä Ukrainassa jatkuu, mutta huollon kuljettaminen rintamalle vaikeutuu, jos kuljetusreitit joutuvat pysyvän drooniuhan alle. Tällöin polttoaineen, ammusten ja joukkojen siirtäminen eteenpäin hidastuu ja käy yhä kalliimmaksi.

Julkisuudessa on viime aikoina kiinnitetty erityisesti huomiota Ukrainan lennokkioperaatioihin Krimin lähellä. Meduzan kokoamien tietojen perusteella drooni-iskut ovat kiihtyneet muillakin suunnilla. Ukraina näyttää olleen erityisen aktiivinen alueilla, joilta Venäjä tukee hyökkäysoperaatioitaan Pokrovskin Kostjantinivkan ja Slovjanskin suunnille.

Analyysin pohjana käytettyihin lukuihin liittyy epävarmuuksia ja data edustaa todennäköisesti vain pientä osaa Ukrainan iskuista. Kaikkia onnistuneita iskuja ei pystytä paikantamaan avoimista lähteistä. Venäjän kärsimät menetykset ovat siis mitä todennäköisimmin huomattavasti suurempia kuin mitä tiedoista ilmenee.

Ranskalaisen riippumattoman analyytikon Clément Molinin laskelmien mukaan viimeisten 48 päivän aikana julkaistuilla videoilla näkyi noin 500 vaurioitunutta kuorma-autoa, mutta vuoden alusta lähtien paikannettuja iskuja oli vain 270.

Jos kehitys jatkuu, Venäjä joutuu suojaamaan yhä suuremman osan selustastaan samalla, kun sen joukot yrittävät jatkaa hyökkäystä rintamalla.

LUE MYÖS:
Droonit hallitsevat nyt huoltotietä Krimille

Taloudellisten vaikeuksien, rintaman pattitilanteen ja mahdolliseen liikekannallepanoon liittyvien pelkojen sanotaan ruokkivan sotaväsymystä.
Turvallisuustilanne on muuttunut perusteellisesti, eikä suvereenilla Suomella ole syytä rajoittaa puolustustaan, kirjoittaa Pasi Patokallio.
Aineiston avulla voidaan parantaa asejärjestelmien kykyjä.
Mainos