Näkymä on kuin suoraan taistelukentältä. Haavoittuneet sotilaat makaavat maassa, kun taistelupelastajat singahtavat avuksi. Avointa rintakehävammaa hoidetaan ilmatiiviillä sidoksella, hengenvaarallinen raajaverenvuoto tyrehdytetään kiristyssiteellä ja kolmannelle haavoittuneelle asetetaan nenänieluputki. Taistelun tuoksinassa hätäensiavun oikeanlainen antaminen on äärimmäisen tärkeää. Kyse voi olla elämästä ja kuolemasta.
On vapun jälkeinen lauantai. Käynnissä on Maanpuolustuskoulutus MPK:n taistelupelastajan peruskurssi Helsingissä Santahaminan sotilasalueella.
Taistelupelastajalla on muita ryhmän taistelijoita parempi lääkintäkoulutus ja -varustus. He täydentävät haavoittuneille annettua hätäensiapua sekä järjestävät haavoittuneiden evakuointia, mutta eivät korvaa lääkintämiestä. Taistelupelastajakoulutus perustuu USA:ssa 1990-luvun lopulla käynnistettyyn Tactical Combat Casualty Care (TCCC) -toimintaan. Mallin avulla taisteluvammoihin menehtyneiden lukumäärä on saatu laskemaan ennätyksellisen alas eri operaatioissa.
– Eli se tuo perusjääkärin ja joukkueen lääkintämiehen väliin lääkintäkyvykkyyttä, kertoo kurssinjohtaja Jani Outila.
Venäjän helmikuussa 2022 aloittama raaka hyökkäyssota Ukrainassa romutti kertaheitolla Euroopan turvallisuus- ja puolustusrakenteen. Vaikka sota loppuu jossain vaiheessa, hyökkääjä varustautuu uudelleen ja muodostaa uusia joukkoja.
Euroopassa on viime vuosina pohdittu kuumeisesti ratkaisuja Venäjän aiheuttamaan uhkaan. Nato-Suomi on pitänyt yllä tehokasta asevelvollisuuteen ja reserviin perustuvaa puolustusta ja nostaa merkittävästi puolustusmenojaan vuoteen 2029 mennessä, mutta väkisinkin herää kysymys: Jos joutuisimme tosipaikan eteen, olisimmeko me valmiita sotaan?
”Olemme valveutuneita”
Asevelvollisuus tuottaa Suomessa laajan reservin, johon kuuluu noin 870 000 suomalaista. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on 280 000 sotilasta, ja vahvuutta täydennetään tarvittaessa reservistä. Palveluksessa saatu osaaminen vaatii kuitenkin säännöllistä ylläpitoa reservin kertausharjoituksilla. Reserviläisille järjestetään myös vapaaehtoisia harjoituksia ja koulutuksia.
Vuoden 2022 alkupuolella MPK:n kursseille rekisteröitiin valtakunnallisesti noin 1 000 ilmoittautumista. Kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta, ilmoittautumiset kursseille pomppasivat yli 6 000:een sitä seuranneella viikolla. Kansalaisten halu kouluttautua MPK:n kursseilla on jatkunut nousujohteisesti; vuonna 2022 yli 100 000, vuonna 2023 lähes 120 000 ja vuonna 2024 yli 140 000 koulutuspäivää.
– Organisaation kannalta se on tietysti iso haaste, kun pitää skaalata toimintaa. Kursseja voi aina perustaa enemmän, mutta niitä varten pitää löytää kouluttajia. Tästä kuitenkin selvittiin, ja koulutus tuplattiin alkuperäiseen tavoitteeseen nähden, kun sitä mitataan koulutuspäivinä, MPK Etelä-Suomen maanpuolustuspiirin päällikkö Vesa Sundqvist kertoo.
– Koulutustulosten laadussa ja määrässä on menty eteenpäin. Se vaatii tietysti valtavaa sitoutumista meidän vastuunkantajiltamme – harjoitusten johdolta, kurssinjohtajilta, kouluttajilta, varustajilta, järjestelijöiltä ja niin edelleen. Vapaaehtoistoimijat pyörittävät MPK:n toimintaa 90 prosenttisesti. Palkatun väen osuus on tällä hetkellä vähän alle 150 henkilöä.
MPK on julkisoikeudellinen yhdistys, joka toimii valtakunnallisena vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen yhteistyöjärjestönä. Se tarjoaa kokonaisturvallisuuden koulutusta kaikille, jotka ovat kiinnostuneita sotilastaitojensa tai yleisten turvallisuustaitojensa kehittämisestä. Yhdistys on Puolustusvoimien strateginen ja operatiivinen kumppani, jolla on vahva rooli reservin kouluttajana.
– MPK tarjoaa suuren määrän erilaisia kursseja ja harjoituksia sekä tukee Puolustusvoimien reservin harjoituksia asettamalla niihin reserviläiskouluttajiaan. Kyse on ennen kaikkea siitä, että yhä enempi reserviläinen kouluttaa reserviläistä, Sundqvist selittää.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtama hallitus haluaa nostaa reserviläisiän 65 vuoteen nykyisestä 60 vuodesta. Puolustusministeriö lähetti tähän liittyvän lakiesityksen lausuntokierrokselle toukokuussa. Yläikärajan nostaminen koskisi kaikkia vuonna 1966 ja sen jälkeen syntyneitä asevelvollisia eli miehistöä, aliupseereita ja upseereita. Ylimmät upseerit kuuluisivat edelleen reserviin niin kauan kuin he ovat palveluskelpoisia. Reservin koko kasvaisi viiden vuoden siirtymäajan aikana 125 000 asevelvollisella, kun 60 vuotta täyttänyt ikäluokka jatkaisi asevelvollisena viisi vuotta pidempään. Vuonna 2031 reservin koko olisi noin miljoona.
Reserviläisten tehtäväkenttä on laaja. Heitä tarvitaan myös muun muassa esikunta-, tuki- ja koulutustehtäviin, johtamisjärjestelmäalan ja terveydenhoidon sekä muuta erityisosaamista vaativiin tehtäviin.
Neljä vuotta aktiivireserviläisenä toiminut Antti Louhikko kertoo ilmoittautuneensa MPK:n taistelupelastajakurssille, jotta hänellä olisi tosipaikassa parempi kyky toimia sekä normaali- että poikkeusolojen aikana.
– Olemme valveutuneita, ja koulutus on täällä ihan huippua ja ammattitaitoista, hän sanoo viitaten laajaan kurssitarjontaan.
Kurssilainen Simeon Talja on samoilla linjoilla ja luottavainen suomalaisten reserviläisten kykyihin ja maanpuolustustahtoon.
– En ole tippaakaan huolissani. Me olemme valveutuneita. Olen huomannut, että joka vuosi tulee yhä enemmän uusia ihmisiä näille kursseille. Meillä on paljon aktiivisia ja osaavia kavereita, mies toteaa.
Tilanne on parempi kuin vuoden 2022 alussa
Melu kantautuu korviin jo kauempaa, kun matka Santahaminassa jatkuu kohti ampumarataa. Ruudin voi haistaa ilmassa, kun laitamme kuulosuojaimet päähän ja alamme seurata MPK:n kokeneille ampujille suunnattua pistooliammuntaharjoitusta. Ammuntavuorossa seisovat rivissä odottaen lupaa. Se annetaan ja pistoolin piiput nousevat kohti ampumatauluja.
Ampumataito on sotilaan tärkein taito. Tällä kertaa harjoituksen teemana on ampumaote sekä laukaisutekniikka. Ammunnat suoritetaan kolmesta, viidestä ja kymmenestä metristä.
Kaartin jääkärirykmentissä palveleva kapteeni Lauri J. Mattila kritisoi viime syksynä asevelvollisuusjärjestelmän nykytilaa ja varoitti tulevaisuuden uhista. Hän listasi Sotilasaikakauslehdessä erilaisia laillisia väyliä välttää asepalvelus tai erota reservistä.
Olemmeko me siis valmiita, jos Suomea vastaan kohdistetaan sotatoimia? Turvallisuuspolitiikkaan perehtyneen Charly Salonius-Pasternakin mukaan tilanne on nyt parempi kuin vuoden 2022 alussa.
– Suomi oli tietenkin jo tehnyt paljon peliliikkeitä vuoden 2014 jälkeen – etenkin 2016–2022 harjoitusten suhteen ja keskeisten reserviläisten kouluttamisessa, nykyinen ajatuspaja Nordic West Officen toimitusjohtaja toteaa.
Hänen mielestään on syytä pohtia, olemmeko me henkisesti, fyysisesti, taidollisesti ja perheen sekä yhteiskunnan näkökulmista valmiita tosipaikkaa varten.
– Väittäisin monen syyn takia vastauksen olevan kyllä, toisin kuin vielä kolme vuotta sitten. Moni on varmaan vetänyt johtopäätöksen, että tähän kannattaa valmistautua omalla tavallaan.
Salonius-Pasternak korostaa, että reservistä puhuttaessa on myös syytä erotella tarkemmin, mitä tarkoitetaan. Toisin sanoen aktiiviset ja avaintehtävissä olevat reserviläiset ovat eri asia kuin valtaosa asepalveluksen suorittaneista reserviläisistä.
Puolustusvoimat lähetti vuonna 2015 kuuluisan reserviläiskirjeen noin 900 000 reserviläiselle. Siitä selvisi joko sodanajan sijoitus ja tehtävä, omassa työtehtävässä jatkaminen poikkeusoloissa tai reserviläisyys vailla yksilöityä tehtävää.
– Jos käytetään lukua 900 000 ja sitten katsotaan MPK:n tai Puolustusvoimien viestinnän kuvaamia videoita, niin nämä 900 000 reserviläistä eivät todellakaan ole kuvamateriaalissa esiintyvää porukkaa, Salonius-Pasternak sanoo.
Tästä 900 000:sta reilu 100 000 on vapautettu palveluksesta yhteiskunnallisesti tärkeän tehtävän takia.
– Mutta ovatko ne pari sataa tuhatta reserviläistä, joilla ei ole yksilöityä tehtävää, valmiita – eivät ole. He saattavat pitää kunnostaan huolta, metsästää ja tehdä vapaaehtoisina reserviläistyötä, mutta kokonaisuutena joukon kannalta he eivät ole valmiita, Salonius-Pasternak toteaa.
Hänen arvionsa mukaan ne 280 000 sotilasta, jotka muodostavat liikekannallepanossa palvelukseen kutsuttavat keskeiset joukot, ovat enemmän tai vähemmän valmiita sotaan koulutuksellisesti ja henkisesti kertausharjoitusten avulla.
– Mutta voidaanko sanoa, että edes nämä sotilaat ovat täysin valmiita? Epäilen tätä hyvin vahvasti. Oikeassa kriisitilanteessa ei ole resursseja, mahdollisuutta tai tarvetta heti laittaa kaikkia kentälle. Siten joukkojen koulutukselle on myös varattu aikaa, Salonius-Pasternak muistuttaa.
– Ymmärrän logiikan, jossa keskitytään esimerkiksi ensimmäisten noin 140 000 kouluttamiseen ”heti valmiiksi”, jotta he voivat taistella ilman mitään lisäkoulutusta, koska pitää tasapainottaa joukkojen valmius koulutusmielessä käytettävissä oleviin kertausharjoitus- ja muihin resursseihin. Toisen puolikkaan koulutusta voi sitten päivittää liikekannallepanon jatkuessa.
”Kaikki irti reserviläisistä”
Ampumaradalta suuntaamme kohti tiedusteluradistin peruskurssia, jolla opetetaan tiedustelujoukkueen radistien toimintaa, ryhmissä olemista ja laitteiston käyttämistä. Kurssilaiset ovat juuri siirtymässä lounaalle, kun saavumme paikalle. He suostuvat kuitenkin ystävällisesti lykkäämään ruokailuaan ja esittelemään varustustaan ja laitteitaan.
Radistien tehtävänä on muun muassa ryhmän tiedusteluviestiliikenneaseman perustaminen ja VHF-radion taktinen käyttö haastavissa olosuhteissa.
Nimettömänä esiintyvä kurssilainen kertoo lähteneensä mukaan reserviläistoimintaan kehittääkseen ja ylläpitääkseen omaa osaamistaan. Hän on osallistunut kursseille ja toiminut kouluttajana muutaman vuoden ajan.
– Käskettyjä kertausharjoituksia ei valitettavasti tule riittävästi.
Mies on käynyt myös erilaisia tiedustelu- ja TRA-kursseja (taistelu rakennetulla alueella). Hän sanoo Suomen ja reserviläisten olevan valmiita pahan päivän varalle.
– Todella hyvä määrä reserviläisiä kouluttautuu, ja kaikilta löytyy todella paljon tietotaitoa asiaan.
Toinen nimettömänä pysyttelevä kurssilainen sanoo toimineensa aktiivireserviläisenä kolmisen vuotta.
– Kuten aika moni muukin, aktivoiduin vuonna 2022, hän sanoo viitaten Venäjän aloittamaan raakaan hyökkäyssotaan Ukrainassa.
Hän korostaa reserviläisten osuutta myös kouluttajina.
– Suomessa ei ole pelkästään kantahenkilökunta, joka osaa kouluttaa, vaan meillä on tosi paljon aktiivireserviläisiä, jotka ovat käyneet näitä kursseja. Ja jos siihen kuuluisaan pilliin vihellettäisiin, niin meiltä löytyy paljon reserviläisiä, jotka pystyvät esimerkiksi siinä omassa joukossa kouluttamaan vähemmän aktiivisia reserviläisiä. Eli näen, että Suomessa tämä valmiustaso on kyllä tätä kautta tosi korkealla.
MPK:n Vesa Sundqvist hörppää luokkahuoneessa mukista kahvia. Hän nostaa esille vapaaehtoisen maanpuolustuksen tavoitetilaa selvittäneen työryhmän loppuraportin, jossa esitettiin Puolustusvoimien ja MPK:n strategisen ja operatiivisen kumppanuuden syventämistä ja selkeyttämistä. MPK saisi oikeuden antaa sotilaallista koulutusta valituille Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen ja Nato-liittolaismaiden joukoille sekä uusien asejärjestelmien käyttöön.
Raportin mukaan yhdistykselle ja sen avainhenkilöstölle määritettäisiin poikkeusolojen tehtävät, jolloin yhdistys voisi osallistua tehtäviensä edellyttämään Puolustusvoimien operatiiviseen suunnitteluun. MPK:n tehtävät kytkettäisiin selkeämmin osaksi kokonaismaanpuolustusta. Uudistus edellyttäisi merkittäviä lainsäädäntömuutoksia.
– Pelkistäen kyse on siitä, että tällä hetkellä MPK kouluttaa yksilötaitoja. Tulevaisuuden tavoitetilassa yksilötaitojen kouluttamisen lisäksi MPK:lle annettaisiin lupa kouluttaa sodanajan joukkoja tai niiden osia. Pidän tätä erittäin merkittävänä tehtäväkentän laajennuksena, jos tämä toteutuu, Sundqvist sanoo.
Charly Salonius-Pasternak jakaa näkemykseen.
– Tilanne on nyt parempi, mutta väitän vieläkin, että Puolustusvoimat ei institutionaalisista ja kulttuurillisista syistä oikeasti kykene ottamaan irti reserviläisistä kaikkea sitä, minkä voisi. Tämän takia emme kollektiivisesti ole yhtä valmiita kuin voisimme olla, hän toteaa.
Järjestelmän pitäisi luottaa enemmän reserviläisiin.
– Reserviläiset osaavat jotkin asiat paremmin kuin kantahenkilökunta. Ja reserviläiset osaavat johtaa toisiaan. Ja näinhän sen pitäisi olla sota-aikanakin, Salonius-Pasternak tuumaa.
Hänen mielestään reserviläisten pitäisi saada harjoitella itsenäisesti joukon kouluttamista ja johtamista tiettyyn rajaan asti ilman Puolustusvoimien kaitsemista kertausharjoitusten muodossa. Tällä tavalla ei tarvitsisi käyttää aikaa tämän toiminnan ohjeistamiseen.
– Puolustusvoimat voisi saada positiivisella tavalla paljon enemmän irti reserviläisistä, jos järjestelmän rakenteita ja lainsäädäntöä muutettaisiin. Nyt meillä olisi aikaa tehdä tämä ollaksemme valmiimpia.
Dronekoulutukselle on kova tarve
Hiki lentää ja painot kolisevat, kun reserviläiset puurtavat kiertoharjoittelun eri pisteillä Santahaminan urheilukentällä aurinkoisena ja lämpimänä kevätpäivänä – juoksua hiekkasäkki hartioilla, etukyykkyjä, heilautuksia kahvakuulalla. Military Cross Training -kurssilla tehdään reserviläisen fyysistä toimintakykyä kehittäviä harjoitteita niin erilaisilla lisäpainoilla kuin omalla kehonpainolla. Tällä kertaa harjoituksen laati vapaaehtoinen kouluttaja Maija Ervelä.
– Pyöritämme tätä ydinjoukon kanssa kerran kuukaudessa. Military Cross Trainingilla kehitetään reserviläisten lihaskuntoa ja voimakestävyyttä, sanoo kurssinjohtaja Jarkko Paananen.
Palveluksen aloittavien nuorten miesten fyysisen toimintakyvyn negatiivinen kehitys näyttää pysähtyneen ainakin lyhyen aikavälin tarkastelulla, selviää Puolustusvoimien sivuilta. Kestävyyskunnon keskiarvotulos on noussut vuodesta 2019 lähtien, ja lihaskunnossa hyvien tulosten osuus kasvoi ja heikkojen tulosten osuus pieneni edelliseen vuoteen verrattuna.
Varusmiesten kuntotestit suoritettiin saapumiserittäin kahden ensimmäisen palvelusviikon aikana tammikuussa ja heinäkuussa 2024.
Edessä on vielä yksi tutustumiskohde, joka sijaitsee maan alla Helsingin kantakaupungissa. Poistuessamme Santahaminasta ajatukset kääntyvät vielä droneihin. Miehittämättömien ilma-alusten käyttö on kasvanut räjähdysmäisesti Ukrainassa rintamalinjan molemmin puolin. Sekä moniroottoriset että kiinteäsiipiset dronet ovat tuoneet uuden ulottuvuuden modernille taistelukentälle. Puolustusvoimat kerää koko ajan oppeja Ukrainasta ja sovittaa niitä maltillisesti koulutukseensa.
MPK on jo valmistelemassa miehittämättömän ilmailun koulutusohjelmaa, joka sisältää sekä miehittämättömän sotilasilmailun että siviili-ilmailun kokonaisuudet. Kyse on toistaiseksi nelikoptereista. Aluksi koulutetaan lennättäjiä ja lennätyksen opettajia sekä MPK:n että Puolustusvoimien tarpeisiin.
MPK:n erikoissuunnittelija Sami Hotakaisen mukaan dronekoulutukselle on kova tarve.
– Tarvitaan massoja eli tätä pitää saada koulutettua monille. Tarvitaan myös pitkälle vietyä osaamista, jota ei välttämättä ylläpidetä muutaman päivän kertausharjoituksella.
Ensi vuoden puolella aletaan kouluttaa lennokkien käyttöä taistelutilanteissa.
– Tavoitteenamme sotilasilmailussa on tuottaa operatiivisena ja strategisena kumppanina Puolustusvoimille yksilötason osaamista lennättämiseen sotilasilmailun säännöillä. Eli tämä liittyy siihen, miten Puolustusvoimat käyttää droneja tulevaisuudessa, Hotakainen sanoo.
MPK ei kouluta dronepartioita tai -ryhmiä sellaisenaan. Kyse on yksitason taitojen koulutuksesta.
”Suomi on pitänyt hyvin yllä varautumista”
Hiekkakentän ja puiston kulmauksessa on mitäänsanomaton sisäänkäynti, joka johtaa syvälle kallion uumeniin. Maan alla motivoitunut joukko tekee harjoitteita ohjatusti. Vesa Sundqvist korostaa, että MPK on Suomen kattavin kokonaisturvallisuuden kouluttaja. Yhteistyötä ja toimintaa ei tehdä pelkästään Puolustusvoimien kanssa.
Isossa kuvassa sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus kattaa 75 prosenttia ja kokonaisturvallisuuskoulutus 25 prosenttia MPK:n koulutuksesta. Ne perustuvat lakiin vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta.
–MPK Etelä-Suomen maanpuolustuspiiri on tehnyt Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen kanssa todella vaikuttavan yhteistyösopimuksen varautumis- ja turvallisuuskoulutuksesta, jonka puitteissa meidän vapaaehtoisemme kouluttavat viranomaisten tueksi satamäärin väkeä Helsingissä sijaitseviin suuriin kalliosuojiin, Sundqvist toteaa viitaten kalliosuojakoulutukseen.
Kalliosuojakäyttöhenkilöstön jatkokurssi järjestetään tällä kertaa Helsingin Vallilassa Kangasalantien väestönsuojassa. Kurssi soveltuu henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita toimimaan kalliosuojien henkilöstönä tai kouluttajina. Henkilöstöön voidaan sijoittaa henkilö, jolla ei ole sodanajan sijoitusta tai muuta poikkeusolojen tehtävää.
– Me koulutamme vapaaehtoisille ja virkaväelle niitä kaikkia toimintoja ja asioita, mitä suojautumisen aikana pitää saada tehtyä, Helsingin pelastuslaitoksen väestönsuojeluyksikössä työskentelevä varautumisen opettaja Tomi Rask kertoo.
Lähtökohtaisesti jokainen kurssilainen voitaisiin sijoittaa mihin tahansa suojaan, ja he saavat sen käyttökuntoon tositilanteessa. Helsingissä on noin 5 500 erillistä suojaa.
– Koulutus on jaettu ryhmiin, ja ryhmät vaihtavat paikkaa aina seuraaviin tehtäväkokonaisuuksiin. Sitä kautta tulee se tietämys, Rask sanoo.
Tänään jatkokurssilla harjoitellaan suojatumista kemiallisten aineiden, biologisten taudinaiheuttajien, radioaktiivisten aineiden, ydinaseiden ja ydinmateriaalien sekä räjähteiden tahattomasta tai tahallisesta käytöstä aiheutuvilta uhilta.
Anttoni Palm on vapaaehtoisena kouluttautumassa kalliosuojakurssilla.
– Sain vuosi sitten kirjeen, ja minulla ei ole sodanajan sijoituspaikkaa, mutta suositeltiin, että tällaiseen voisi osallistua. Minulla on myös ukrainalaisia ystäviä jonkun verran. Kun olen seurannut sitä tilannetta siinä maassa, niin tuli sellainen tunne, että haluan ehkä kuitenkin varautua. Ja mieluummin tällaisella tavalla, jossa suojataan ihmishenkiä kuin otetaan niitä, hän kertoo.
Palmin mielestä Suomi on varautunut hyvin poikkeusoloihin ja mahdolliseen sodanajan tilanteeseen. Hän kertoo yllättyneensä positiivisesti väestönsuojelun toimivuudesta.
– Olin todella iloinen siitä, että Suomessa ei ole luovuttu tästä niissäkään tilanteissa, joissa maailmanpolitiikka on näyttänyt vähemmän turbulentilta. Ja mitä nyt ukrainaisten ystävieni kanssa olen jutellut, niin tilanne on siellä hyvin paljon huonompi. Kyllä nähdäkseni Suomi on pitänyt yllä hyvin tällaista varautumista.
Fakta: MPK ylläpitää sotilaallisia valmiuksia
• Maanpuolustuskoulutus MPK on julkisoikeudellinen yhdistys.
• Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta määrittää MPK:n keskeiset tehtävät.
• MPK järjestää sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta Puolustusvoimien ohjauksessa. Lisäksi se järjestää tutustumistoimintaa nuorille ja naisille, kehittää naisten mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen, ohjaa, tukee ja sovittaa yhteen jäsenjärjestöjen maanpuolustuskoulutusta sekä toimii koulutuskumppanina viranomaisille, järjestöille ja muille yhteisöille.
• MPK:lla on 14 jäsenjärjestöä ja 11 kumppaniorganisaatiota.
• Vuodessa järjestetään 3 300 kurssia.
• MPK:n kursseilla on vuosittain 87 000 osallistumiskertaa.
• Yhdistyksellä on 9 koulutusta järjestävää piiriä ja 27 koulutuspaikkaa.
• MPK:N toiminnassa on mukana 5 000 vapaaehtoista kouluttajaa ja toimijaa.
Artikkeli on julkaistu ensin Nykypäivässä 2/2025.