Ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeus on poistumassa ensi vuoden alussa. Aiemmin jäsenmaksut on voinut vähentää ansiotuloverotuksessa täysimääräisenä.
Kyse ei ole aivan pienistä summista. Verkkouutiset kertoi aiemmin tässä jutussa, että keskituloisella palkansaajalla voi kulua liittojen jäsenmaksuihin useita satoja euroja vuodessa.
Monet palkansaajat eivät välttämättä ole kiinnittäneet asiaan suurta huomiota, sillä monella ay-jäsenmaksut vähennetään automaattisesti suoraan palkasta. Maksuja ei ole mielletty välttämättä suuriksi senkään takia, että ne on voinut joka tapauksessa vähentää suoraan verotuksessa.
Nyt tilanne on kuitenkin muuttumassa. Jatkossa jäsenmaksuja ei saa enää verovähennyksiin eli palkansaaja maksaa jäsenmaksunsa niin sanotusti täysimääräisesti. Jos työntekijä on aiemmin kuulunut liittoon ennen kaikkea verovähennysoikeuden takia, enää sekään ei toimi kannusteena pysyä liiton jäsenenä.
Verkkouutiset kysyi ammattiliitoilta, miten ne uskovat verovähennysoikeuden poistumisen vaikuttavan jäsenmääriinsä ja ovatko ne valmiita laskemaan jäsenmaksujaan mahdollisen jäsenkadon koittaessa.
Aihe vaikuttaa olevan liitoille hankala. Verkkouutiset tavoitteli ensin Teollisuusliiton, Tehyn ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n edustajia. Näistä ainoastaan OAJ vastasi. Teollisuusliitosta ja Tehystä ei vastattu VU:lle ollenkaan, useista yrityksistä ja useille henkilöille lähetetyistä yhteydenotoista huolimatta.
Kyselyn liitot oli valikoitu sen perusteella, mihin keskusjärjestöön ne kuuluvat. Teollisuusliitto on SAK:n, Tehy STTK:n ja OAJ Akavan jäsen. Koska Teollisuusliitto ja Tehy eivät suostuneet vastaamaan, VU pyysi vastauksia myös SAK:hon kuuluvalta Palvelualojen ammattiliitto PAMilta ja STTK:hon kuuluvalta Ammattiliitto Prolta. Niistä molemmat vastasivat.
Liitot uskovat vaikutuksen jäävän vähäiseksi
Ammattiliitto Pron viestintäjohtaja Salla Matilainen ennakoi jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poiston vaikutusten jäävän melko vähäisiksi. Hän viittaa Taloustutkimuksen tutkimukseen, jonka mukaan suurin osa ammattiliittoon kuuluvista aikoo pysyä liiton jäsenenä jatkossakin.
– Arvioimme mahdollisia toimia osana normaalia toiminnan vuosisuunnittelua. Tällä hetkellä keskitymme kehittämään jäsentemme palveluita, etuja ja vahvaa edunvalvontaa, Matilainen vastaa VU:lle.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n järjestöjohtajan Pasi Pesosen mukaan jäsenten tyytyväisyys on liitolle ”kaiken A ja O”, ja OAJ on jo ennestään seurannut jatkuvasti jäsenmääriensä kehitystä. Hallituksen päätös poistaa ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeus on liiton mielestä virhe.
– Samalla kuitenkin uskomme, että opettajat ja muut jäsenryhmämme pitävät jatkossakin järjestäytymistä tärkeänä, eikä tämä horjuta merkittävästi jäsentemme sitoutumista, Pasi Pesonen kommentoi VU:lle.
Palvelualojen ammattiliitto PAMin toiminnanjohtajan Heidi Lehikoisen mukaan liitto seuraa tilannetta. Tällä hän viittaa niin jäsenmäärän kehitykseen kuin muutosten aiheuttamiin mahdollisiin toimiin.
Ammattiliiton jäsenyys – hyvä sijoitus vai ei?
Miksi työntekijöiden kannattaisi pysyä liiton jäsenenä, vaikka se tulee heille jatkossa entistä kalliimmaksi?
Sekä Pron Matilainen että OAJ:n Pesonen nostavat esiin liittojen jäsenilleen tarjoamat erilaiset palvelut, kuten oikeusavun tai sopimusneuvonnan. Liittojen edustajien mukaan nämä palvelut maksavat itsensä takaisin moninkertaisesti.
– Kun liiton palvelut juristeista koulutuksiin ja urapalveluista vakuutuksiin ja lomaetuihin muistaa hyödyntää, lasketaan jäsenyyden vuosiarvo palkan ja inhimillisten työehtojen lisäksi tuhansissa euroissa, Matilainen arvioi.
Myös Pesonen luonnehtii liiton jäsenyyttä ”erittäin kannattavaksi sijoitukseksi”.
Pron Matilainen nostaa esiin myös työehtosopimukset, jotka takaavat työntekijöille lainsäädäntöä kattavamman turvan ja paremmat edut. Työehtosopimukset ovat yleissitovia, joten ne koskevat myös liittoon kuulumattomia työntekijöitä.
– Jos sopimusyhteiskunta romutetaan, eikä tessiä [työehtosopimusta] ole, työnantaja päättää itsenäisesti maksamistaan palkoista ja lisistä.
Kun liittoon kuuluu tuhansia ammattilaisia, neuvotteluvaltaa on Matilaisen mukaan aivan eri tavalla kuin yksittäisellä työntekijällä. Myös OAJ:n Pesonen ja PAMin Lehikoinen korostavat järjestäytymisen merkitystä.
– Vahva järjestäytyminen tuo jäsenillemme painavan yhteisen äänen palkka- ja työehtoneuvotteluissa sekä heidän työhönsä liittyvässä poliittisessa vaikuttamisessa, Pesonen painottaa.
Liiton edustajien vastauksissa korostuu tyytymättömyys nykyisen hallituksen politiikkaa kohtaan. PAMin Lehikoisen mielestä hallitus poistaa ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden, jotta entistä harvempi kuuluisin liittoihin. Hänen mukaansa näin työntekijän näkemystä työelämässä ja yhteiskunnassa kuultaisiin vähemmän.
– Jo sen vuoksi kannattaisi pysyä jäsenenä. Sen lisäksi on selvää, että työntekijät tarvitsevat entistä enemmän neuvoja ja ohjeita, kun hallituksen johdolla on purettu työelämän lainsäädäntöä, Heidi Lehikoinen sanoo.
Jäsenmaksuista päätetään vuosittain
Ovatko liitot valmiita laskemaan jäsenmaksujaan mahdollisen jäsenkadon iskiessä? Esimerkiksi Helsingin Sanomien teettämän kyselyn mukaan jopa 90 000 suomalaista harkitsee ammattiliitosta eroamista ensi vuodenvaihteessa.
Siihen Pesonen ei ota suoraan kantaa. Jäsenmaksusta päättää vuosittain OAJ:n valtuusto. Tällä hetkellä OAJ:n jäsenmaksu on 1,05 prosenttia ennakonpidätyksen alaisista kokonaisansioista. 3 500 euroa kuukaudessa tienaavalle se tarkoittaisi 36,75 euroa kuukaudessa ja 441 euroa vuodessa.
Matilaisen mukaan Pron jäsenmaksun päättää vuosittain Pron edustajisto, joka kokoontuu marraskuun lopulla. Tällä hetkellä Pron jäsenmaksu on 1,25 prosenttia veronalaisesta palkkatulosta. Maksu on enimmillään 49 euroa kuukaudessa. Vuodessa jäsenyys maksaa enintään 588 euroa.
– Emme ennakoi jyrkkää jäsenmäärän laskua, mutta päätökset tehdään joka tapauksessa edustajistossa, joka edustaa kaikkia Pron aloja tasapuolisesti.
Lehikoinen ei suoraan vastaa siihen, onko PAM valmis laskemaan jäsenmaksuaan, mikäli sen jäsenmäärät kääntyvät jyrkkään laskuun. PAMin jäsenmaksu on tällä hetkellä 1,5 prosenttia bruttopalkasta. 3 500 euron kuukausituloilla jäsenmaksu on 52,5 euroa kuukaudessa ja 630 euroa vuodessa.
– Seuraamme tilannetta, Lehikoinen toteaa.
”Voi johtaa ay-liikkeen radikalisoitumiseen”
Verovähennysoikeuden poistumisesta huolimatta Pesonen uskoo, että ammattijärjestöt tulevat säilyttämään vahvan asemansa. Hänen mukaansa ay-liike on aina osannut uudistua, ja niin se tekee myös jatkossa.
– Tällainen hyökkäys työntekijöitä kohtaan voi tietysti myös konkretisoida monille jäsenyyden merkitystä. Työntekijöiden tarve puolustaa oikeuksiaan ja kehittää työelämää ei nimittäin katoa, OAJ:n Pesonen sanoo.
PAMin Heidi Lehikoisen mukaan ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistuminen voi johtaa ay-liikkeen merkityksen kirkastumiseen, kun työntekijöitä suojaavat rakenteet heikkenevät.
– Tämä voi johtaa myös ay-liikkeen radikalisoitumiseen, hän arvioi.
Mahdollinen jäsenmäärien aleneminen tuskin romuttaa ammattiliittojen taloutta ainakaan hetkessä. Kauppalehden selvityksen mukaan suurimmat ammattiliitot ovat onnistuneet keräämään itselleen jopa miljardiluokan omaisuuden.
LUE MYÖS:
Ay-jäsenmaksuihin satoja euroja vuodessa – mitä maksuille saa vastineeksi?
Tässä ovat Suomen rikkaimmat ammattiliitot – KL:n selvitys paljastaa
HS-gallup: Jopa 90000 aikoo erota liitosta