Venäjän muodostama turvallisuusuhka Ruotsia ja sen lähialueita kohtaan voi kokeneen ruotsalaisasiantuntijan Björn Körlofin mukaan luoda nopeasti konkreettisia sotilaallisia ja siviilialan haasteita, joilla on merkittäviä heijastuksia kokonaismaanpuolustukseen.
– Olemme jo nyt altistuneet laajalle laittomalle tiedustelutoiminnalle sekä ulkovaltojen elektronisille ja kognitiivisille hyökkäyksille. Siirtyminen sodan uhkaan tai Ruotsin perustuslain tarkoittamaan sotaan voi tapahtua hyvin lyhyellä varoitusajalla suurelle osalle kokonaismaanpuolustusta, Körlof toteaa Ruotsin kuninkaallisen sotatiedeakatemian artikkelissa.
Venäjä on äskettäin uhannut Ruotsia ”toimenpiteillä”, jos suunnitelmat puolustustarvikkeiden tuotantoyhteistyöstä Ukrainan maaperällä toteutuvat. Jos Ruotsi tekee päätöksen JAS Gripen -hävittäjien toimittamisesta Ukrainalle, odotettavissa on lisää uhkauksia. Ruotsin on Körlofin mukaan lähdettävä siitä, että Venäjä saattaa toteuttaa uhkauksiaan välttääkseen menettämästä uskottavuuttaan.
– Ei ole täysin selvää, millaisia Venäjän ”toimia” voidaan odottaa. Sotilaallisia provokaatioita ilmatilassa ja merellä, tehostettuja kyberhyökkäyksiä, vaikuttamisoperaatioita tai myöskään infrastruktuurin ja huoltovarmuuteen kohdistuvaa sabotaasia ei voida sulkea pois, hän sanoo.
Björn Körlof on Ruotsin sotatiedeakatemian jäsen, joka on toiminut useiden Ruotsin puolustushallinnon alaisten viranomaisorganisaatioiden pääjohtajana 1989–2007 sekä maltillisen kokoomuksen kansanedustajana kahteen otteeseen.
Uhat saattavat Körlofin mukaan kärjistyä ennen kaikkea siksi, että Vladimir Putinin hallinnolla ei näytä olleen varasuunnitelmaa päättäessään täysimittaisesta hyökkäyksestä Ukrainaan. Siihen, että sota pitkittyisi, ei Kremlin strategiassa ilmeisesti varauduttu.
– Tärkeä tekijä tässä poliittis-psykologisessa asetelmassa on se, että Putinilla ei ole varaa menettää kasvojaan enempää kuin mitä hän on jo menettänyt ensimmäisten Ukrainan sitkeyttä ja Venäjän armeijan suorituskykyä koskeneiden katastrofaalisten virhearvioidensa myötä, Körlof sanoo.
– Jos Ukrainan hyökkäys Krimille sekä Luhanskin ja Donbasin alueille johtaa konkreettiseen menestykseen, Putinin poliittinen tilanne muuttuu entistäkin epävarmemmaksi, hän toteaa.
Tällöin yksi skenaario on hänen mukaansa vallanvaihdos Venäjällä, mutta toisessa skenaariossa Putin pyrkisi yhä epätoivoisemmin saavuttamaan poliittisen ja sotilaallisen yliotteen. Jälkimmäisessä skenaariossa Putin yrittäisi todennäköisesti löytää keinoja, joilla Venäjä pakottaisi lännen luopumaan tuestaan Ukrainalle.
– Yksi keino voisi olla sodan laajentaminen uusille maantieteellisille alueille, mutta edelleen Naton alueen ulkopuolelle. Hän voisi jälleen väittää, että nämä alueet tai maat uhkaavat Venäjää ja että hänen on ryhdyttävä puhtaasti itsepuolustuksellisiin toimiin, Körlof sanoo.
Tällaisessa skenaariossa olisi hänen mukaansa varauduttava suuriin pakolaisvirtoihin kohti Baltian maita ja Pohjolaa. Niin kauan kuin Ruotsi ei ole Naton jäsen, myös sitä saatettaisiin testata yhä räikeämmillä provokaatioilla Itämeren alueella, hän arvioi.