Vahvistettuja ammattitautitapauksia oli vuonna 2021 yhteensä 2 235 ja vuonna 2022 jopa 2 576. Tapausten määrä kääntyi koronapandemian jyllätessä nousuun ja vuosina 2021 ja 2022 tapausten määrä jopa kaksinkertaistui.
Muiden kuin koronaan liittyvien vahvistettujen ammattitautien lukumäärä on asettunut noin tuhannen vuosittaisen tapauksen tasolle.
Työperäisten sairauksien rekisteristä (TPSR) julkaistut vuosien 2021 ja 2022 tiedot tarkentavat kuvaa koronavuosien vaikutuksista vahvistettuihin ammattitautitapauksiin.
Rekisteriin kirjattiin vuonna 2021 yhteensä 3 479 ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapausta, joista vahvistettuja ammattitautitapauksia oli 2 235. Määrä kasvoi edelleen vuonna 2022, jolloin tapauksia kirjattiin kaikkiaan 3 856. Näistä vahvistettuja ammattitautitapauksia oli 2 576.
Koronainfektio osui erityisesti naisiin
Pandemian aiheuttama ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapausten määrän kasvu näkyi rekisterissä jo vuonna 2020, jolloin COVID-19-epidemia julistettiin pandemiaksi.
Nyt julkaistujen rekisteritietojen mukaan tapausten määrä kasvoi vuosina 2021 ja 2022. Vahvistettujen ammattitautitapausten määrä jopa kaksinkertaistui verrattaessa vuoden 2020 lukuihin.
Korona oli työikäisten ylivoimaisesti yleisin ammattitauti. Vuonna 2021 tapauksia vahvistettiin 1 087 ja vuonna 2022 tapauksia vahvistettiin 1 552.
Koronainfektio oli työikäisten ylivoimaisesti yleisin ammattitauti. Vuonna 2021 tapauksia vahvistettiin 1 087 ja vuonna 2022 tapauksia vahvistettiin 1 552.
Uusimmat rekisteritiedot osoittavat, että erityisesti naisten kärsimät koronainfektiot käänsivät kaikkien ammattitautitapausten sukupuolijakauman päälaelleen verrattuna aiempaan.
– Vuosina 2021–2022 työikäisten vahvistetuista ammattitautitapauksista jo kaksi kolmasosaa todettiin naisilla. Koronatapauksista neljä viidestä todettiin naisilla. Eniten niitä oli sosiaali- ja terveydenhuollossa, ylilääkäri Kirsi Koskela Työterveyslaitoksesta huomauttaa tiedotteessa.
Merkillepantavaa uutta tietoa on, että myös pandemian aikana hakeuduttiin aktiivisesti ammattitautitutkimuksiin ja niitä tehtiin.
– Viitteitä rajoitustoimien aiheuttamasta merkittävästä alidiagnostiikasta ei ole tullut esiin. Päin vastoin, COVID-19-tapaukset ovat mahdollisesti vaikuttaneet siihen, että muidenkin infektiotautien kohdalla on herännyt aiempaa useammin epäily ammattitaudista, Koskela arvioi.
Vasikkaripuli- ja syyhytapaukset kasvussa
Koronan lisäksi yleisimmät työikäisten vahvistetut ammattitaudit vuosina 2021–2022 olivat meluvamma, allerginen kosketusihottuma, ärsytyskosketusihottuma, ammattiastma ja ammattinuha. Niiden määrät pysyivät likimain aiempien vuosien tasolla.
Työikäisten vahvistettuja ammattitautitapauksia ilmeni erityisesti maatalouden työntekijöillä, rakennustyöntekijöillä, sekä metallityöntekijöillä, kun koronainfektiot jätetään tarkastelun ulkopuolelle.
Ammattitautitilastoissa huomionarvoista on myös edelleen jatkuva vasikkaripuli- eli kryptosporidioosiepidemia ja nousussa oleva syyhytapausten määrä.
– Viime vuosina työikäisten kryptosporidioosia on vahvistettu viitisenkymmentä vuodessa. Vain muutama tapaus jää ammattitautiepäilyksi, erikoislääkäri Ville Ojanen Työterveyslaitoksesta sanoo.
Työikäisten vahvistettujen syyhytapausten määrä kääntyi merkittävään nousuun vuonna 2022. Ammattitaudiksi vahvistettiin tuolloin 59 syyhytapausta.
Ammattitautikuolemien taustalla asbestialtistuminen
Ammattitautikuolemien määrästä on rekisterissä tietoa vuodesta 2020 alkaen ja niistä raportoidaan nyt ensimmäistä kertaa. Vuosina 2020–2022 kuolinvuoden perusteella tarkasteltuna ammattitautikuolemia todettiin yhteensä 239.
Yleisimmät ammattitautikuolemien aiheuttajat olivat mesoteliooma eli keuhkopussin tai vatsaontelon pahanlaatuinen kasvain ja keuhkosyöpä. Lähes kaikki ammattitautikuolemat johtuivat asbestialtistumisesta. Koronaan liittyen rekisteröitiin kolme ammattitautikuolemaa.
