Suhtautuminen hallituksen työmarkkinauudistuksiin jakaa suomalaisia, ilmenee Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n arvo- ja asennetutkimuksesta.
EVA kysyi tutkimuksessaan suomalaisten näkemyksiä useista hallituksen työmarkkinauudistuksista. Suomalaisten näkemykset kallistuvat kokonaisuudessaan hieman enemmän hallituksen työmarkkinauudistusten kannalle kuin päinvastaiselle linjalle, mutta nykylainsäädännön säilyttäminen saa osakseen eniten kannatusta.
Suhtautuminen hallituksen työmarkkinauudistuksiin jakaantuu voimakkaasti poliittisen kannan mukaan. Esimerkiksi kokoomuksen (72 prosenttia) ja perussuomalaisten (52 prosenttia) äänestäjien enemmistö kannattaa nykyistä väljempää sääntelyä paikalliseen sopimiseen ja työntekijöiden irtisanomiseen (62 prosenttia ja 52 prosenttia vastaavasti).
SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kannat taas kallistuvat hallituksen uudistukset torjuvaan suuntaan.
– Työntekijöiden ja työnantajien koettu intressiristiriita on Suomessa pysyvää ja selittänee, miksi suomalaisia työmarkkinoita on ollut niin vaikea uudistaa suljettuun talouteen luodusta mallista avoimeen, kansainvälistä kauppaa käyvään talouteen sopivaksi. Arvo- ja asennetutkimukset ovat osoittaneet, että epäluulo vallitsee ennen kaikkea työväestön ja siihen perinteisesti kytkeytyneiden puolueiden eli SDP:n ja vasemmistoliiton sekä myös vihreiden leirissä, sanoo tulosanalyysin kirjoittanut EVA:n toimituspäällikkö Sami Metelinen tiedotteessa.
Suomalaisista 28 prosenttia katsoo, että työntekijöiden ja työnantajien edut ovat Suomessa nykyään pitkälti yhteneväiset, 47 prosenttia on toista mieltä.
Vasemmistoliiton äänestäjistä 74 prosenttia, SDP:n äänestäjistä 63 prosenttia ja vihreiden äänestäjistä 61 prosenttia katsoo, että työntekijöiden ja -antajien edut eivät ole yhteneväisiä. Eniten työmarkkinaosapuolten yhteiseen etuun uskovat keskustan kannattajat (49 prosenttia).
Tulokset perustuvat 2 045 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 15.–27. syyskuuta 2023. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.