Suomalaisten työkyvyttömyystilanne eriytyy alueellisesti, käy ilmi Kansallisen terveysindeksin uusimmista tuloksista.
Uudellamaalla työkyvyttömyys on edelleen hieman vähentynyt. Muualla Suomessa se on pääosin pysynyt ennallaan tai lisääntynyt.
Työkyvyttömyysindeksi mittaa myönnettyjä työkyvyttömyyseläkkeitä, pidempiä sairauspäivärahakausia sekä ammatillisen kuntoutuksen myöntäviä päätöksiä.
Sairauspäivärahakausissa erot Uudenmaan ja muun Suomen välillä ovat kasvaneet vuosina 2017–2024. Alueilla, joilla sairauspäivärahakausia oli jo aiemmin keskimääräistä enemmän, kausien määrä on lisääntynyt entisestään. Alueilla, joilla kausia oli vähemmän, ne ovat puolestaan vähentyneet suhteessa koko maahan.
Työkyvyttömyyseläkkeissä alue-erot ovat pysyneet melko tasaisina. Ammatillisessa kuntoutuksessa erot ovat kaventuneet.
Mielenterveyden kehitys huolettaa edelleen
Sairastavuuden kehitys vaihtelee sairausryhmittäin. Suurimmat alue-erot näkyvät alkoholisairauksissa ja mielenterveyden häiriöissä.
Mielenterveysindeksi on pienentynyt koko maassa keskimäärin ja lähes kaikilla hyvinvointialueilla. Indeksi mittaa psykoosin vuoksi myönnettyjä lääkkeiden erityiskorvausoikeuksia, mielenterveyssyihin perustuvia työkyvyttömyyseläkkeitä sekä itsemurhayrityksiä ja itsemurhakuolleisuutta.
Mielenterveyssyihin perustuvat työkyvyttömyyseläkkeet ovat vähentyneet kaikilla alueilla. Kelan mukaan taustalla voi olla se, että entistä suurempi osa hakemuksista hylätään. Itsemurhakuolleisuuden pitkään jatkunut lasku on puolestaan pysähtynyt viime vuosina.
Muilla mielenterveyden mittareilla kehitys on kuitenkin huolestuttava. Psyykkinen kuormittuneisuus on kasvanut etenkin nuorilla työikäisillä, itsemurha-ajatukset ovat lisääntyneet ja masennuslääkkeiden käyttö on yleistynyt etenkin nuorilla naisilla.
– Suomalaisten mielenterveys herättää edelleen huolta. Edelleen olisi syytä parantaa hoitoon pääsyä varhaisessa vaiheessa ja ehkäistä mielenterveysongelmien pitkittymistä, jottei menetetä kokonaisia työuria, sanoo Kelan erikoistutkija Kati Sarnola tiedotteessa.
Sydän- ja verisuonisairauksien väheneminen jatkuu monilla alueilla. Sepelvaltimotaudissa ja aivoverisuonitaudeissa sairastuvuus on vähentynyt jyrkästi useilla alueilla, joilla sairastuvuus oli vuonna 2017 korkeaa. Näihin kuuluvat muun muassa Etelä-Karjala, Etelä-Savo ja Päijät-Häme.
Eteläisessä Suomessa kehitys on kuitenkin pysähtynyt. THL:n tutkimuspäällikkö Suvi Parikan mukaan tämä kertoo uusien toimien tarpeesta.
– Sairauksien ennaltaehkäisy on yhä tehokkain tapa tukea terveyttä. Luotettavaa tietoa terveellisistä elintavoista on saatavilla, mutta rinnalle tarvitaan yhteiskunnallisia kannustimia terveellisille valinnoille, kuten terveysperusteinen verotus, sanoo Suvi Parikka.
Diabetes ja uniapnea yleistyvät koko maassa
Diabetes ja krooniset keuhkosairaudet lisääntyvät voimakkaasti kaikilla hyvinvointialueilla. Keuhkosairauksien lisääntymistä selittää erityisesti uniapneadiagnoosien yleistyminen. Sen taustalla on etenkin lihavuuden lisääntyminen työikäisessä väestössä.
Lihavuus liittyy myös diabeteksen yleisyyteen. Lisäksi lihavuus ja liikkumattomuus ovat yhteydessä moniin muihin sairauksiin ja voivat pitkällä aikavälillä lisätä muun muassa mielenterveysongelmia, tuki- ja liikuntaelinten sairauksia sekä verenkiertoelinten sairauksia.
– Lihavuus ja sen liitännäissairaudet ovat selvästi kasvussa olevia kansanterveysongelmia. Jos lihavuuden yleistymistä ei onnistuta ehkäisemään, se lisää tulevaisuudessa sairastavuutta ja työkyvyttömyyttä, arvioi Kati Sarnola.
Kansallinen terveysindeksi kokoaa sairastavuutta ja työkyvyttömyyttä kuvaavat tiedot kokonaisuudeksi, jonka avulla alueita voidaan vertailla keskenään. Indeksissä koko maan taso on 100. Sitä suuremmat luvut kertovat keskimääräistä suuremmasta sairastavuudesta tai työkyvyttömyydestä ja matalammat luvut pienemmästä.