Center for European Policy Analysis (CEPA) -ajatushautomon tutkija Chels Michta kirjoittaa analyysissaan, että huolimatta kaikista Venäjän sodan aikana tekemistä virheistä, ei länsimaiden tule aliarvioida sen kykyä pitkittää sotaa.
Tutkija kirjoittaa, että viime vuosi paljasti hyökkääjän kerskailun maailman toiseksi vahvimmasta armeijasta olivat täysin tyhjiä. Massiivisia epäonnistumisia nähtiin koko komentoketjun laajuudelta.
– Epäonnistuttuaan sodan alkuvaiheessa hyökkääjän komentajat palasivat perinteiseen neuvostoaikaiseen sodankäynnin lähestymistapaan, jossa hyödynnetään massiivista tykistöpommitusta ja sotilaiden holtittomia tapattamisia joukkohyökkäyksissä, hän toteaa.
– Venäjän sotilasjohdon epäpätevyys ja korruptio, aseiden huono huolto ja logistiset kömmähdykset paljastivat, etteivät Moskovan asevoimat, varsinkaan maavoimat, olleet juurikaan muuttuneet neuvostoaikakauden jälkeen, huolimatta sen paljon mainostetusta nykyaikaistamisesta.
Virheistä on kuitenkin otettu oppia. Hyökkääjä on pystynyt taistelemaan vanhentuneella kalustolla kuluttaen Ukrainan ammusvarastoja.
– Vuoden 2022 ilmeisistä epäonnistumisista huolimatta olisi virhe aliarvioida Venäjän armeijan kestävyyttä tai jopa sivuuttaa sen kyvyt kokonaan.
Venäjä on hänen mukaansa osoittanut, että se pystyy taistelemaan ja mobilisoimaan samaan aikaan. Tämä mahdollistaa sille pitkän kulutussodan.
– Vladimir Putinin armeija on osoittanut, että sillä on ainakin toistaiseksi tarvittavaa kestävyyttä aikana, jolloin länsimaiden resurssit, erityisesti Ukrainalle toimitetut aseet ja ampumatarvikkeet, ovat nopeasti ehtymässä, ja se pyrkii kiireesti lisäämään tuotantoa, Michta kirjoittaa.
– Ennen kaikkea Putin näyttää päättäneen pysyä sodassa pitkällä aikavälillä, sillä hän on siirtänyt Venäjän talouden sotatilaan. Tämä tarina tulee jatkumaan vielä jonkin aikaa. Lännen on kiinnitettävä siihen huomiota.
