Euroopan valtioiden välillä vallitsee amerikkalaistutkija Bart Szewczykin mukaan merkittäviä näkemyseroja siitä, miten Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan tulisi päättyä ja kuinka alueen tulevaisuus olisi viisainta järjestää. Myös suhtautuminen Venäjään jakaa edelleen vahvasti mielipiteitä.
– Viime kuussa Saksan liittokansleri Olaf Scholz esitti, että Venäjä voisi Ukrainan sodan jälkeen ”palata takaisin mukaan” ja jatkaa normaaleja bisnessuhteita lännen kanssa. Myös Ranskan presidentti Emmanuel Macron on toistuvasti korostanut vuoropuhelua Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa ja kertonut tavoittelevansa Moskovan kanssa uutta turvallisuusarkkitehtuuria, jossa luotaisiin ”takuut Venäjälle” – kaiuttaen Putinin puheita siitä, että länsi uhkaa Venäjää uhkaa eikä Venäjä Ukrainaa, Szewczyk sanoo Foreign Policy -lehdessä.
Taustalla on hänen mukaansa ajatus, että Putin voitaisiin suostutella tunnustamaan virheensä Ukrainan suhteen ja käyttäytymään jatkossa paremmin. Varsinkin Macronin tiedetään käyneen lukuisia puhelinkeskusteluja Putinin kanssa ja yrittäneen puhua tälle järkeä – tuloksetta.
Bart Szewczyk on German Marshall -ajatushautomon tutkija ja Pariisi Sciences Po -yliopiston dosentti, joka on aiemmin toiminut muun muassa eri tehtävissä Yhdysvaltain ulkoministeriössä.
Natsismin kaikuja
Toinen ryhmä Nato-maita pyrkii Bart Szewczykin mukaan varmistamaan, että Ukraina voittaa ja että venäläiset sotarikolliset joutuvat vastaamaan teoistaan. Ajatuksena on, että Putin ei saa hyötyä hyökkäyksestään ja että Ukrainan alueellinen koskemattomuus on palautettava täysin.
– Vieraillessaan marraskuun lopulla Kiovassa Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki muotoili asian jyrkästi: joko Ukraina voittaa tai Eurooppa häviää, Szewczyk sanoo.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja useat muut eurooppalaiset johtajat ovat yhtyneet tähän näkemykseen. Tavoitteet Ukrainan selkeästä voitosta ja halu saattaa venäläiset sotarikolliset lailliseen edesvastuuseen kulkevat yleensä käsi kädessä.
– Kolmas – hädin tuskin ääneen lausuttu, mutta voimistuva – näkemys on se, että Eurooppa on täysin turvassa vasta silloin, jos Venäjä muuttuu. Venäjän sodan raakuus, Kremlin naapurimaihinsa kohdistamien aluevaatimusten tavaton laajuus ja Venäjän johdon avoimesti ilmaisemat kansanmurhapyrkimykset ovat nostaneet esiin historiallisia yhtymäkohtia natsihallintoon, hän toteaa.
Aloitettuaan raa’an, järjettömän ja epäonnistuneen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan Putin kykenee hänen mukaansa tuskin säilyttämään asemaansa Venäjän johdossa. Euroopan johtajien onkin hänen mielestään alettava jo nyt etsiä mahdollista seuraajaa, jonka kanssa he voisivat tehdä yhteistyötä.
– Ennen kaikkea heidän on lisättävä ponnistelujaan auttaakseen Ukrainaa voittamaan, Szewczyk painottaa.
