Ukrainan sota on Venäjän diktaattori Vladimir Putinin henkilökohtainen projekti, joka päättyy hänen poistuessaan vallasta. Näin arvioi Viron johtaviin turvallisuuspolitiikan asiantuntijoihin lukeutuva Kadri Liik Eesti Ekspress -lehden haastattelussa.
– Tämä sota on ajanut Venäjän umpikujaan. En ymmärrä, kuinka he voivat voittaa, jos voittamisella tarkoitetaan Ukrainan alistamista Moskovan hallintaan ja samaan aikaan Venäjän yleisen kansainvälisen aseman ja vaikutusvallan säilyttämistä tai parantamista. Elintasosta puhumattakaan. Oletankin, että iso osa eliitistä ymmärtää tämän ja haluaa palata aiempaan tilanteeseen, Liik sanoo.
Sota ei hänen mukaansa jatkuisi ainakaan nykyisellä tavalla. Lisäksi Putinin poistuminen maan johdosta pakottaisi hallintoa uudistumaan.
– On mahdollista, että Putinin lähtön myötä voimme nähdä jotain samanlaista kuin (Josif) Stalinin kuoleman jälkeen. Jotain muuttuisi heti, mutta ei niin paljon kuin haluaisimme nähdä. Tulossa ei ole nopeaa äkkikäännöstä (politiikassa) tai katumusta teoista. Jotkut prosessit kuitenkin pysähtyisivät – ehkä syntyisi toinen hallintojärjestelmä, joka voisi olla kollektiivisempi ja jonkinlainen politbyroo, Liik viittaa Neuvostoliiton kommunistisen puolueen korkeimpaan johtoon.
– Tämä on usein ollut venäläisten reaktio johtajiensa henkilökohtaisen vallan ylilyönteihin, hän jatkaa.
Virolaistutkija ei usko, että Venäjän diktaattori on poistumassa vallankahvasta lähiaikoina. Sodan häviäminen kuitenkin johtaa hänen mukaansa tavalla tai toisella Putinin hallinnon ja nykyisen poliittisen järjestelmän päättymiseen.
– Vuosi sitten olisin sanonut, että putinismi poliittisena järjestelmänä voisi selviytyä ilman Putinia. Putin olisi voinut jäädä eläkkeellä rauhassa, eikä hänen olisi tarvinnut pelätä henkensä puolesta. Venäläisellä yhteiskunnalla oli jo hänen kasvonsa, hänen muotoilemansa järjestelmä, Liik toteaa.
Putin olisi voinut hänen mukaansa jäädä jonkinlaisen ”henkisen johtajan” asemaan.
– Tällä hetkellä ei ole enää mahdollista, että Putinin voisi lähteä vallasta tällä tavalla. Hänen luomansa järjestelmä ei jatkuisi ilman häntä, Liik sanoo.
– Mitä tulee historiaan, meneillään oleva Ukrainan sota tulee olemaan historiassa samanlainen kuin Venäjän ja Japanin sota tai Krimin sodat. Tai ensimmäinen maailmansota, johon osallistuminen tuntui jostain syystä hyvältä idealta (tsaari) Nikolai II:lle, tutkija viittaa Venäjää aiemmin ravisuttaneisiin sotaretkiin.
Tutkija Liik tyrmää kuitenkin arviot, joiden mukaan Venäjän federaatio saattaa jopa hajota putinistisen järjestelmän kaatuessa.
– En usko siihen lainkaan, hän sanoo.
– Ehkä ei ole hyväksi leikkiä liikaa unelmalla Venäjän romahtamisesta ja hajoamisesta eri alueisiin. Miksi venäläinen haluaisi Venäjän hajoavan viideksi valtioksi? Jos puhumme liikaa Venäjän hajoamisesta, sen seurauksena Ukrainan sodasta tulee venäläisille olemassa oloon liittyvä kysymys, jolloin tämän sodan häviäminen tai siitä eroon pääseminen tuntuu heille entistä vaikeammalta.
Virolaistutkijan mukaan venäläisille olisi sen sijaan kerrottava korkealta tasolta, että lännen visioissa Venäjä säilyy tulevaisuudessakin.
– Emme halua pyyhkiä maatanne pois maan päältä tai repiä sitä palasiksi. Näin venäläiset voitaisiin saada ymmärtämään, että tämä sota voi olla Putinille kysymys eloonjäämisestä, mutta sen ei tarvitse olla eloonjäämiskysymys Venäjän kansalle. Sellainen viesti ei tietenkään nyt tavoittaisi massoja, mutta varmasti jotkut tärkeät ihmiset saisivat siitä kiinni.