Hampurin yliopiston IFSH-instituutin tutkija Alexander Graefin mukaan Ukrainaa vastaan käytävässä sodassa ei ole kyse vain alueesta, etnisyydestä tai kielestä.
Taustalla on presidentti Vladimir Putinin vainoharhaiseksi kuvailtu näkemys ulkovaltojen ”piirittämästä” Venäjästä.
– Sodassa on kyse venäläisestä identiteetistä ja valta-asemasta Euroopassa. Koska Putin katsoo asioita menetysten kautta, hänestä on tullut riskinottaja. Hänen mielestään kyse ei ole laajentumisesta vaan puolustamisesta, Alexander Graef tviittaa.
Tutkija sanoo presidentin viitanneen tähän vuonna 2021 väittäessään, ettei Venäjä ”voi enää perääntyä minnekään”. Suurvallan kannalta keskeistä on kyky projisoida voimaa tärkeillä pidetyille alueille.
Ukrainan presidentit Petro Poroshenko ja Volodymyr Zelenskyi pyrkivät omilla virkakausillaan rajaamaan Kremlin liittolaisten voimaa Ukrainassa.
– Vuoden 2014 jälkeen Venäjä menetti vaikutusvaltaansa Ukrainassa. Minskin sopimusten tarkoitus oli estää tätä pidemmällä aikavälillä, mutta näin ei käynyt. Ukrainan identiteetti oli muuttunut peruuttamattomalla tavalla, tutkija sanoo.
Graefin mukaan Venäjä oli luisumassa ennen vuotta 2022 suurvallasta tavalliseksi kansallisvaltioksi. Vaikutusvallan väheneminen entisen Neuvostoliiton alueella ei ollut Kremlin kannalta suuri huolenaihe niin kauan kuin Venäjän valtiollinen identiteetti ei ollut uhattuna.
Vladimir Putinin omat päähänpinttymät nousivat ratkaisevaan asemaan. Eliitillä ei ollut Ukrainaa kohtaan vaatimuksia, joilla olisi voinut perustella täysimittaisen sodan aloittamista.
– Hänellä on erikoislaatuisia ja melko henkilökohtaisia pakkomielteitä Venäjän historiaa ja vuoden 2014 jälkeistä Ukrainaa kohtaan, eikä suurin osa Venäjän poliittisesta eliitistä jaa näitä näkemyksiä, Alexander Graef toteaa.
Vladimir Putin teki Ukrainan suhteen vakavia virhelaskelmia ja odotti hyökkäyksensä etenevän maaliin lähes ilman vastarintaa.
– Paikallinen sota, jonka oli tarkoitus tuoda nopeasti takaisin vuotta 2013 edeltänyt Ukraina onkin kiihdyttänyt sen muutosta entisestään. Sodasta on tullut eurooppalainen ja globaali. Koska kyse on myös Venäjästä, tulee Putin vain lisäämään panoksia, Graef ennakoi.
5/6 The missing piece is Putin. His special and quite personal obsession with Russian history and post-2014 Ukraine, both of which are not shared by most of the Russian political elite. Sure enough, they do have grievances, but nothing so substantial to justify full-scale war.
— Alexander Graef (@alxgraef) March 5, 2023