– Vihdoinkin vaikutusvaltainen taho sanoo tämän ääneen: olemme soittaneet suuta ja maksamme siitä nyt hinnan, Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitos FOI:n tutkimusjohtaja Robert Dalsjö sanoo X-palvelussa.
Dalsjö puhuu Ruotsin Nato-pyrkimysten hidastumisesta Unkarin ja Turkin vastustuksen takia. Hän viittaa tästä löytyvään Dagens Nyheterin pääkirjoitussivulla julkaistuun Kvartalin päätoimittaja Jörgen Huitfeldtin kirjoitukseen.
– Ylimielisyys Unkaria kohtaan ja välinpitämätön suhtautuminen Turkin protesteihin koskien epäiltyjen PKK-terroristien käsittelyä ovat vain kaksi esimerkkiä, Dalsjö lainaa Huitfeldtin tekstiä.
Tutkija on esittänyt vastaavaa arvostelua aiemminkin. Esimerkiksi viime vuoden tammikuussa Dalsjö haukkui Ruotsin viimeisen 50 vuoden ”aktiivisen ulkopolitiikan” kostautuvan nyt. Hän luonnehtii Ruotsin ulkopolitiikkaa tuolloin ”suurisuiseksi ja moralisoivaksi”.
Luetteloa Nato-prosessiin nyt vaikuttavista tekijöistä voidaan DN:n kirjoituksen mukaan jatkaa Palestiinan tunnustamisella itsenäiseksi valtioksi vuonna 2014.
Huitfeldt haukkuu Ruotsin myös siitä, kuinka se on ”tekopyhästi” johtanut vuosikausia vaatimuksia koko maailman riisumisesta ydinaseista, muttaa samaan aikaan perustanut turvallisuuspolitiikkaansa siihen, että oikein pahana päivänä se pääsee turvaan Yhdysvaltain ydinasesateenvarjon alle.
– Sosiaalidemokraatit allekirjoittivat sopimuksen PKK:n Syyrian haaran tukemisesta vain kuusi kuukautta ennen Nato-hakemuksen jättämistä – ja sitten tyrmistymme, kun Turkki estää jäsenyytemme, Huitfeldt lisäksi päivittelee.
Unkarin osalta ruotsalaiskommentaattori jatkaa, että Unkarin Fidesz-valtapuolue on jo pitkään ollut vihainen Ruotsin moderaateille. Unkarilaiset pitävät hänen mukaansa ruotsalaisia EU:ssa ylimielisinä Unkarin kiusaajina. Huitfeldt kertoo Kvartalin saaneen jopa alkukesästä 2022 EU-taholta uutisvihjeen, jonka Mukaan Unkari asettuisi poikkiteloin, mikäli Ruotsi hakisi Natoon. Vihjettä ei tuolloin lähdetty perkaamaan, vaikka olisi pitänyt.
Kirjoitus ei anna mairittelevaa kuvaa Ruotsin ulkopolitiikasta.
– Ruotsi ei ole ollut neutraali tai de-facto liittoutumaton. Olemme kuitenkin käyttäytyneet kansainvälisellä areenalla monesti kuin emme olisi riippuvaisia Natosta – tai oikeastaan kenestäkään muustakaan, Jörgen Huitfeldt suomii.
Hän luonnehtii ruotsalaislinjaa ”korkean tason ulkopolitiikan akrobatiaksi epäselvällä tarkoituksella”. Nyt siitä maksetaan Huitfeldtin mukaan hintaa.
Kirjoittajan mielestä Ruotsi on vihdoin asettumassa avoimesti läntisten demokratioiden joukkoon ja sitoutumassa tukemaan niitä sotilaallisesti, mikäli niiden turvallisuutta tai alueellista koskemattomuutta uhataan. Vanha ajattelu, jossa Ruotsi on ”vapaa liittoumista rauhassa ja sodassa” ja jossa ”Ruotsilla on oma äänensä maailmassa”, tulee hänestä jättää taakse.
Ruotsin Nato-tietä Huitfeldt luonnehtii jo noloksi. Hän arvioi karun muistutuksen reaalipolitiikan todellisuudesta muuttavan ruotsalaisten asennetta ja minäkuvaa pitkäksi aikaa.
– Yllättävin asia ei ole se, että Ruotsin matkasta Natoon tuli pitkä vaan se, että ruotsalaiset ovat tästä niin yllättyneitä.
Äntligen en etablerad röst som säger det uppenbara: vi har varit för stora i käften och får nu betala priset. "Den höga svansföringen gentemot Ungern eller den obekymrade attityden inför Turkiets protester mot hanteringen av misstänkta PKK-terrorister är>> https://t.co/80qIIUrWeA
— Robert Dalsjö (@MansRAD) January 8, 2024
>den säkerhetspolitik Sverige haft för riktigt regniga dagar i grund och botten gått ut på att ta skydd under det amerikanska nukleära paraplyet."
— Robert Dalsjö (@MansRAD) January 8, 2024
