Kansaneläkelaitos ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ovat ehdottaneet veroa, jolla ohjattaisiin kuluttajia vähentämään runsaasti sokeria, rasvaa ja suolaa sisältävien elintarvikkeiden käyttöä.
– Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että kohdennettu terveysvero ei vaikuta kulutukseen toivotulla tavalla. Luotettavien tutkimusten perusteella ei ole yksiselitteistä näyttöä, että vero muuttaisi ravintotottumuksia terveellisemmiksi. Ainoastaan tietyissä rajatuissa tapauksissa verolla on ollut ohjaavaa vaikutusta, tutkimusprofessori Tuomas Kosonen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta Kosonen sanoo Helsingin Sanomille.
Hän on tutkinut kollegansa Riikka Savolaisen ja Sami Jysmän kanssa Suomessa vuonna 2011 säädetyn makeisveron vaikutuksia kulutuskäyttäytymiseen. Lopputulos oli, että vero nosti makeisten ja jäätelöiden kuluttajahintoja keskimäärin kymmenen prosenttia mutta ei vaikuttanut niiden kysyntään.
Kun vero poistettiin vuonna 2017, silläkään ei ollut vaikutusta makeisten kulutukseen.
Yksi poikkeus on. Sokeria sisältävien virvoitusjuomien verotuksen kaksinkertaistaminen johti Suomessa keinomakeutettujen virvoitusjuomien kulutuksen lisääntymiseen. Sama on havaittu Kososen mukaan tietyissä ulkomaisissa tutkimuksissa.
Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että sokeria sisältävät virvoitusjuomat maistuvat valtaosalle kuluttajista yhtä hyvin kuin keinomakeutetut.
– Se, toimiiko terveysvero toivotulla tavalla, riippuu tutkimuksemme mukaan aika paljon siitä, onko verotettavalle tuotteelle olemassa läheinen korvaava ja terveellisempi tuote, jota ei veroteta yhtä paljon.
Yleinen terveysvero sisältäisi paljon veroja tuotteille, joille ei ole hyvin läheistä korvaavaa tuotetta. Siksi se ei välttämättä ohjaisi kulutusta terveellisempään suuntaan.
Kososen mukaan terveysveron käyttöönotto saattaa tutkimusten perusteella aiheuttaa myös arvaamattomia seurauksia, jotka eivät ole kansanterveydellisesti mielekkäitä.
– Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että sokeria sisältävien virvoitusjuomien verotuksen kiristämisen seurauksena niiden kysyntä väheni, mutta sen vastapainona alettiin kuluttaa muita elintarvikkeita, joissa on runsaasti energiaa, minkä takia kalorien saanti kokonaisuutena ei vähentynyt, hän sanoo HS:lle.