Odotettu tulos, kyse oli vain siitä, koska se tapahtuu. Näin turvallisuusanalyytikko, prikaatikenraali evp Juha Pyykönen arvioi Naton Madridin huippukokouksen tiistai-iltaista käännettä, jossa Turkki pyörsi kielteisen kantansa ja ilmoitti tukevansa Suomen ja Ruotsin kutsumista Naton jäseniksi.
– Jo silloin, kun Turkki oli ilmaissut uuden mielipiteensä eli että maa vastustaakin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä, tiedossa oli, että tässä on kyse Turkin omien etujen ajamisesta eikä siitä, etteivätkö Suomi ja Ruotsi pääsisi Naton jäseniksi.
Umpisolmun aukeaminen sinetöityi Turkin, Suomen ja Ruotsin allekirjoittamaan yhteisymmärrysasiakirjaan, jossa Suomi ja Ruotsi muun muassa vahvistavat ymmärtävänsä Turkin nostamia terrorismihuolia.
Julkisuudessa asiakirjan sanamuotoiluja on pidetty osin tulkinnanvaraisina ja näistä saattaa tulla vielä keskustelua. Sopu avasi kuitenkin Suomen ja Ruotsin tien Naton jäsenyysneuvotteluihin.
– Pitää olla tyytyväinen, että prosessi etenee, mutta emme ole vielä maalissa. Kaikilta jäsenmailta pitää saada vielä ratifioinnit ja sitten tämä pitää vielä hyväksyä eduskunnassakin.
Pyykönen pohtii, että Suomessa monilla on ollut virheellinen kuva siitä, miten Nato käytännössä toimii:
– Nato ei ole mikään bestisten liitto, sellaista ei ole olemassa.
Vaikka epävarmuustekijöitä on yhä ilmassa, Pyykönen ei näe ”juuri minkäännäköistä todennäköisyyttä” sille, etteikö Suomesta tulisi Naton jäsenmaa. Milloin tämä tapahtuu, se on toinen kysymys.
Tärkeintä on nyt ”säilyttää momentum” eli vaalia olemassa olevaa prosessia. Pyykönen näkee myös, että kansalaisten tietoa ja ymmärrystä Natosta olisi hyvä vahvistaa.
Liittymisneuvottelujen yhteydessä esille noussevat myös kysymykset Suomen roolista ja tehtävistä Natossa, mistä on toki käyty jo virkamiestasolla alustavat keskustelut.
– Suomen päätehtävä Natossa tulisi olla minusta Suomen oman alueen puolustaminen.
Pyykönen korostaa, että kyse on isosta alueesta ja tämän tontin hoitaminen palvelisi hyvin Natonkin intressejä. Toinen kysymys on sitten maa- , meri- ja ilmavoimien tukitoiminnoista ja siitä, suunnataanko niitä Baltian maihin vai pohjoiseen eli käytännössä Norjaan.
Viime aikoina julkisuudessa on puhuttu paljon Baltin maiden tilanteesta, mutta Pyykönen muistuttaa, että Norja on tähän saakka ollut ”varsin yksinään”, vailla muita Nato-maita rajanaapureinaan. Suomen ja Ruotsin liittyminen helpottaisi myös Norjan asemaa.
