Verkkouutiset

Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu ja Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto kättelivät yhteisymmärrysasiakirjan allekirjoittamisen jälkeen. LEHTIKUVA / HANDOUT / NATO

Näin Suomi, Ruotsi ja Turkki sopivat Nato-asiakirjassaan

Osapuolet muodostavat yhteistyöelimen seuraamaan asiakirjassa sovitun toteutumista.

Suomen, Ruotsin ja Turkin ulkoministerit Pekka Haavisto, Ann Linde ja Mevlüt Çavuşoğlu allekirjoittivat yhteisymmärrysasiakirjan. Sen lopussa Turkki vakuuttaa sitoutumistaan Naton avoimien ovien politiikkaan sekä ilmaisee tukevansa Suomen ja Ruotsin kutsumista puolustusliiton jäseniksi Madridin huippukokouksessa.

Yhteistyöasiakirja jakautuu 10 kohtaan, joista kuusi ensimmäistä vakuuttavat yleisluonteisesti Suomen ja Ruotsin ymmärtävän Turkin kärsineen terrorismista sekä tuomitsevat kaikin tavoin terroristisen toiminnan.

Suomi ja Ruotsi sitoutuvat olemaan tarjoamatta tukea kurdijärjestö YPG/PYD:lle tai gülenisteille, joita Turkissa kutsutaan nimityksellä FETÖ (”fethullahilainen terroristijärjestö”).

Gülenistit ovat islamilainen liike, joka oli aiemmin Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin liittolainen, mutta on poliittisen välirikon päätynyt yhdeksi Turkin päävihollisista. Turkin hallinto syyttää Gülen-liikettä vuoden 2016 vallankaappausyrityksestä.

Suomi ja Ruotsi vahvistavat PKK:n olevan terroristiorganisaatio ja sitoutuvat estämään PKK:n ja muiden terroristijärjestöjen sekä niiden jatkeiden toiminnan. Maat myös tuomitsevat näiden terroristijärjestöjen tavoitteet.

Lisäksi osapuolet vahvistavat, että niiden kesken ei ole asevientikieltoja. Jatkossa Ruotsi muokkaa asevientilainsäädäntöään yhteensopivammaksi Nato-jäsenyyden kanssa.

Konkreettiset toimet

Sopimuskohdassa kahdeksan on alakohtana ”konkreettisia askeleita”. Niissä osapuolet muun muassa sitoutuvat perustamaan kaikki hallinnon tasot kattavan yhteisen keskustelu- ja yhteistyömekanismin sekä vahvistamaan terrorismin ja rikollisuuden vastaista yhteistyötä.

Suomi ja Ruotsi myös sitoutuvat tiukentamaan terrorismilainsäädäntöään. Suomi huomauttaa, että sen lainsäädäntöä on kiristetty jo vuoden 2022 alusta lähtien ja Ruotsi tulee kiristämään 1. heinäkuuta 2022 lähtien.

Maat myös käsittelevät nopean tehokkaasti ja perusteellisesti Turkin terroristiepäilyistään jättämät karkotus- ja luovutuspyynnöt sekä ottaa huomioon Turkin toimittamat todisteet ja tiedustelutiedot. Tarvittaessa laaditaan kahdenväliset juridiset puitteet näiden asioiden järjestämiseksi Turkin kanssa. Kaikki tämä tulee tapahtumaan Euroopan neuvoston luovuttamista koskevan yleissopimuksen mukaisesti.

Sopimusosapuolet sitoutuvat kamppailemaan valetietojen levittämistä vastaan ja estämään kotimaisten lainsäädäntöjensä käyttämisen terroristiorganisaatioiden hyödyksi, mukaan lukien toimet, jotka lietsovat väkivaltaa Turkkia vastaan.

Suomi ja Ruotsi ilmoittavat tukevansa Turkin ja muiden EU:in kuulumattomien Nato-jäsenten suurinta mahdollista osallistumista nykyisiin ja tuleviin EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön hankkeisiin, mukaan lukien Turkin osallistumisen Pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY eli PESCO) sotilaallisen liikkuvuuden projektiin.

PRY tunnetaan myös ”sotilas-Schengeninä”, jonka tarkoitus on sallia sotilasyksiköiden ja -kaluston liikuttaminen osallistujamaidensa läpi ilman byrokratiaa. Tällä hetkellä sen EU:n ulkopuolella olevia jäseniä ovat Yhdysvallat, Kanada ja Norja.

Yhteisymmärrysasiakirjan toteuttamisen seuraamiseksi muodostetaan pysyvä yhteismekanismi, johon osallistuvat asiantuntijoita ulko-, sisä- ja oikeusministeriöistä sekä turvallisuuspalveluista ja -virastoista. Myös muita osapuolia voidaan kutsua pysyvän yhteismekanismin jäseniksi.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta ,
MAINOS