Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan sanoi puolilta päivin 10. heinäkuuta pidetyssä televisioidussa lehdistötilaisuudessaan Istanbulissa ennen lähtöään Naton Vilnan-huippukokukseen, että hän voi tukea Ruotsin Nato-jäsenyyttä, jos Turkille avataan tie Euroopan unioniin.
Samassa yhteydessä Erdoğan myös huomautti, että Pohjois-Makedonian piti odottaa Nato-jäsenyyttään 16 vuotta ”vain nimensä takia”.
Makedoniaa historiallisena maakuntanaan korostava Kreikka ei hyväksynyt entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa Naton jäseneksi ennen kuin maa muutti nimensä Pohjois-Makedoniaksi vuonna 2019.
Erdoğan sanoi Turkin odottaneen ”EU:n porteilla jo yli 50 vuotta”. Tosin Turkin radio- ja televisioyhtiö TRT huomauttaa, että Turkki haki EU:n edeltäjän EEC:n jäsenyyttä ensi kerran vuonna 1987.
Washingtonin Lähi-idän-instituutin Turkin tutkimusohjelman johtaja, tohtori Soner Cagaptay katsoo Erdoğanin ehdotusta Ruotsin Nato-jäsenyyden koplaamisesta Turkin EU-jäsenyyteen voivan tulkittavan kahdella tapaa.
– Erdogan aikoo viivyttää Ruotsin jäsenyyttä ad infinitum [loputtomiin], on Cagaptayn mukaan ensimmäiseksi vaihtoehto.
Toinen optimistinen vaihtoehto taas on, että Erdoğan on hyväksymässä Ruotsin Nato-jäsenyyden
– Erdoğan valmistelee selitystä turkkilaisyleisölle, miksi hän lopettaa Ruotsin Nato-jäsenyyden estämisen. (Koska Tukholma toki sanoo tukevansa Ankaran EU-jäsenyyttä.)
This can be read two ways:
• Erdogan delaying Sweden’s accession ad infinitum;
• Erdogan prepping an explanation to Turkey’s public as to why he will be lifting his veto vice Sweden’s NATO accession (of course, Stockholm will say it supports Ankara’s EU membership). https://t.co/o3rQ9Ozfis— Soner Cagaptay (@SonerCagaptay) July 10, 2023