Turkin ulkoministeri Mevlut Cavusoglu kommentoi keskiviikkona Turkin toistaiseksi keskeyttämiä neuvotteluja Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifioimiseksi, kertoo Viron yleisradio ERR.
Hänen mukaansa Turkilla on vähemmän huolia Suomen kanssa, mutta se ei tällä hetkellä anna perustetta erottaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifiointeja toisistaan.
Cavusoglu viittasi Turkin, Suomen ja Ruotsin allekirjoittamaan kolmikantaiseen yhteisymmärrysasiakirjaan.
Hänen mukaansa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien hyväksymiset voidaan myös erottaa toisistaan, jos Suomi, Ruotsi ja Nato näin päättävät.
Cavusoglu puhui lehdistötilaisuudessa, joka pidettiin Tallinnassa sen jälkeen, kun hän oli tavannut virolaisen kollegansa Urmas Reinsalun.
Mevlut Cavusoglu korosti, että Turkin turvallisuushuolet ovat yhtä tärkeitä kuin Suomen ja Ruotsin huolet.
– Natolla on kaksi uhkaa: Venäjä ja terrorismi. Vaikka ymmärrämme Viron ja näiden kahden muun maan oikeutetut huolet, odotamme myös liittolaisiltamme tukea meidän aitojen turvallisuushuoliemme käsittelyssä, hän sanoi.
Cavusoglu korosti, että kolmikantaisessa yhteisymmärrysasiakirjassa määriteltyjen ehtojen täyttyminen on edellytys Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien hyväksymiselle.
– Teimme kolmikantasopimuksen Madridissa, ja nyt näiden kahden maan on täytettävä velvoitteensa, jotka on kirjoitettu muistioon. Emme kuitenkaan ole nähneet vakuuttavia askelia velvoitteiden täytäntöönpanossa.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan vihjasi sunnuntaina, että voisi hyväksyä vain Suomen Nato-jäsenyyden ratifioinnin. Hänen mukaansa Ruotsin on turha odottaa tukea omalle jäsenhakemukselleen.
Turkki on perustellut päätöstään perua kolmikantaiset Nato-neuvottelut Tukholmassa aikaisemmin tammikuussa järjestetyllä mielenilmauksella, jossa Turkin suurlähetystön edustalla poltettiin Koraani.
Turkki on Unkarin ohella ainoa Nato-maa, joka ei vielä ole ratifioinut Suomen ja Ruotsin jäsenhakemuksia.
Puolustusliitto Naton seuraava huippukokous pidetään Liettuan pääkaupungissa Vilnassa heinäkuussa.
Turkin presidentin- ja parlamenttivaalit järjestetään 14. toukokuuta. Erdoganin Nato-jarrutuksella on arvioitu olevan sisäpoliittisia syitä. Tiukoilla linjauksilla hänen arvioidaan pönkittävän omaa suosiotaan kotimaassaan.
