Mika Aaltola: Venäjän hyökkäyksen riski on kasvanut

Europarlamentaarikon mukaan Yhdysvaltojen hupenevat ohjusvarastot voivat heikentää lännen pelotetta ja lisätä Kremlin halua testata Naton puolustusta.
Yhdysvaltalainen THAAD-patteri toiminnassa. LEHTIKUVA / AFP PHOTO / DoD /, AFP / LEHTIKUVA / BEN LISTERMAN
Yhdysvaltalainen THAAD-patteri toiminnassa. LEHTIKUVA / AFP PHOTO / DoD /, AFP / LEHTIKUVA / BEN LISTERMAN

Kokoomuksen ja EPP europarlamentaarikko Mika Aaltola arvioi, että Venäjän hyökkäyksen riski Nato-maata vastaan on kasvanut sotilaallisen pelotteen heikkenemisen vuoksi.

Aaltola viittaa uuteen Yhdysvaltain tiedusteluarvioon, josta Verkkouutiset on kertonut tässä. Arvion mukaan Venäjä voi testata Natoa rajoitetulla hyökkäyksellä sen jäsenmaata vastaan. Mahdollisen operaation aikahaarukka ulottuu syksystä 2026 vuoteen 2029.

– Kyber, merkitsemättömät joukot tai kapea maahyökkäys. Vaihtoehtoja on, Aaltola toteaa viestipalvelu X:ssä.

Hän huomauttaa, että sama Yhdysvaltain tiedusteluyhteisö varoitti Venäjän suurhyökkäyksestä ennen helmikuuta 2022.

– Sen varoituksia ei kannata vähätellä vaan rehellisesti kertoa skenaario sekä valmistautua siihen. Aiempi arvio oli, että Venäjä välttää Naton provosointia niin kauan kuin sota Ukrainassa jatkuu.

Aaltolan esiin nostama arvio ei ole yksittäinen. Heinäkuussa brittitiedustelulähteiden kerrottiin arvioivan, että Venäjän presidentti Vladimir Putin saattaa pyrkiä testaamaan Natoa jo lähikuukausina. Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan tiedusteluviranomaiset näkivät mahdollisen tilaisuuden Venäjälle kokeilla lännen päättäväisyyttä.

Saksan maavoimien komentaja Christian Freuding puolestaan sanoi heinäkuussa, että Naton tiedustelutiedon perusteella Venäjä voi olla valmis hyökkäämään liittokuntaa vastaan vuoteen 2029 mennessä. Hänen mukaansa Moskova voi kuitenkin testata Nato-maiden puolustusta jo tätä ennen, kuten Verkkouutiset on kertonut tässä.

Yhdysvaltojen ohjusvarastot huolestuttavat

Aaltola arvioi Venäjän hyökkäysriskin kasvaneen, koska lännen sotilaallinen pelote on hänen mukaansa heikentynyt. Yhdysvallat on käyttänyt huomattavan osan tärkeistä ohjusvarastoistaan Iranin sodassa.

Poimintoja videosisällöistämme

CNN kertoi tällä viikolla Pentagonin arvioihin perehtyneisiin lähteisiin nojaten, että Yhdysvallat on käyttänyt lähes 80 prosenttia THAAD-torjuntaohjuksistaan ja noin puolet Patriot-ohjuksistaan. Lähteiden mukaan Yhdysvaltain maavoimien ATACMS- ja PrSM-täsmäohjusten varastot ovat niin ikään huvenneet erittäin vähiin.

– Moskovassa lasketaan, että Yhdysvallat on ampunut lähes 80 % THAAD-torjuntaohjuksistaan, puolet Patrioteista, ATACMS- ja PrSM-varastot käytännössä tyhjiä, Aaltola kirjoittaa.

Yhdysvaltain hallinto on kiistänyt väitteet maan puolustuskykyä vaarantavasta ohjuspulasta.

– Hallinto kiistää, mutta Kreml lukee inventaarion silti. Ja kotona [Vladimir] Putin tarvitsee voiton, jota Ukraina ei anna.

”Euroopan on täytettävä osansa”

Aaltolan mukaan tilanne on muistutus Suomelle siitä, ettei turvallisuus voi levätä muiden maiden asevarastojen varassa.

– Euroopan on täytettävä oma osansa: ammukset, torjuntaohjukset, tuotantolinjat niin nopeasti kuin mahdollista.

Euroedustaja katsoo, että pelotteen rakentamisen merkitystä on vähätelty.

– Poliittisesti ja taloudellisesti Suomen ja Euroopan etu on arka paikka. Se vaatii päätöksiä, jotka ovat tässä taloustilanteessa vaikeita.

Mahdollisen operaation aikahaarukka ulottuu syksystä 2026 vuoteen 2029.
Osallistujille ilmoitettiin, että ukrainalaiset droonit yltävät mihin tahansa Venäjän sotateollisuuden kohteeseen.
Pääosa tuonnista siirtyy Kaukoidän satamiin ja Pietariin.
Mainos