Suomessa on viime vuosina kiitelty monista muista Euroopan maista poikennutta ratkaisuamme säilyttää maanpuolustuksen voimavarat. Itä-Euroopan kommunismin romahtaessa 1980- ja 90-lukujen vaihteessa kuultiin meilläkin vaatimuksia asevoimien merkittävästä supistamisesta.
Nykyinen vihreä presidenttiehdokas Pekka Haavisto oli johtavia asevoimien pienentämistä vaatineita voimia. Asiasta kertovat eduskunnan pöytäkirjat ja Haaviston haastattelut.
Pekka Haavisto valittiin eduskuntaan ensi kertaa 1987. Vuoden 1995 vaaleissa hän putosi, mutta valittiin ministeriksi. Eduskuntaan Haavisto palasi 2007. Vihreiden puheenjohtajana Pekka Haavisto oli vuodet 1993-1995 ja myöhemmin 2018-2019.
* Eduskunnan käsitellessä valtion tulo- ja menoarviota vuodelle 1990 edustaja Pekka Haavisto käytti seuraavan puheenvuoron:
– Kun nimelläni on jätetty kaksi ehdotusta tähän pääluokkaan, haluaisin hieman perustella niiden taustoja. Pääluokan viimeisenä ehdotuksena on ponsiesitys, jossa todetaan ne ajatukset, joita Suomessakin toimiva kansainvälinen ”10 prosenttia pois puolustusmäärärahoista” -liike on jo aiemmin syksyllä esittänyt muun muassa kansanedustajille.
– Tähän liikkeeseenhän ovat monet kansanedustajatkin jo yhtyneet. Niin kuin aiemmin tänään keskustelussa on todettu, Suomen kansainvälinen ympäristöyhteistyö meidän lähialueillamme vaatisi oleellisesti nykyistä suurempaa panostusta. Niinpä tällainen 10 prosentin vähennys puolustusmäärärahoista tulisi ilman muuta siirtää ympäristöministeriön pääluokkaan ja tukea sillä kansainvälisiä ympäristöinvestointeja. Mielestäni on väärä arvio Suomeen kohdistuvista uhista se, että puolustusministeriön pääluokan menoja on korotettu 11 prosentilla ensi vuoden budjettiin. Se perustuu väärään arvioon siitä turvallisuuspoliittisesta tilanteesta, joka nyt on Euroopassa, ja niistä uhkatekijöistä, jotka Suomeen kohdistuvat, Pekka Haavisto sanoi.
– Kun katsoo, mitä muualla Euroopassa on tapahtumassa, mitä tapahtuu Neuvostoliitossa, mitä tapahtuu Unkarissa, niissä armeijoita, sotilasmäärärahoja vähennetään. Sveitsissä on juuri järjestetty kansanäänestys, joka tosiasiassa tulee ilmeisesti muuttamaan Sveitsin puolustuspolitiikkaa sillä tavalla, että asemäärärahat vähenevät, koska sillä kannalla oli niin suuri osa sveitsiläisistä. Totean vielä, että konkreettisena esityksenä ed. (Timo) Laaksosen ehdotus puolustusministeriön pääluokan määrärahojen vähentämiseksi vastaa niin lähelle tätä 10 prosentin ajatusta, että voimme olla sen takana.
– Toinen esitykseni koskee sitä, että puolustusministeriön olisi kiirehdittävä lähtöään Santahaminan varuskuntasaarelta. On järjetöntä, että näin lähellä Helsinkiä oleva, noin Lauttasaaren kokoinen 300 hehtaarin saari on yhä puolustusvoimien käytössä, kun sen tulisi palvella helsinkiläisten asumis- ja virkistystarkoituksia. Vihreät ovat useassa yhteydessä vaatineet, että Santahaminan saari pitäisi vapauttaa puolustusvoimien käytöstä, toiminnat sieltä siirtää muualle ja Santahaminasta voitaisiin rakentaa esimerkiksi Helsingin ensimmäinen ekokaupunginosa. … Sotilaspiirit ja mahdollisesti puolustusministeri näkevät asian paljon suppeammin kuin ainakin osa kansanedustajista, Haavisto jatkoi.
* Valtion tulo- ja menoarviota vuodelle 1991 käsiteltäessä Pekka Haavisto esitti asevoimien momentilta 27.25.16 vähennettäväksi 900 000 000 mk puolustusmateriaalihankinnoista. Esitystä kannatti vasemmistoliiton kansanedustaja Heli Astala.
* Eduskunnassa käsiteltiin selontekoa ulkopolitiikasta 14. marraskuuta 1991.- Nyt on lopullisesti ohitse 80-luvun angstinen ilmapiiri, jota ydinasevarustelu ja spekuloinnit erilaisista tähtien sota -konsepteista kiihdyttivät. Nyt voidaan esittää arvio, että rauhanliike Euroopassa voitti. Ne voittivat, jotka pitivät asevarustelukierrettä ja Euroopan kahtiajakoa mielettömänä, ja 80-luvun alun realiteetit eivät enää olleet realiteetteja 90-luvulle tultaessa, Pekka Haavisto totesi täysistunnossa.
* Eduskunnan käsitellessä valtion tulo- ja menoarviota vuodelle 1992 Pekka Haavisto uudisti esityksen 10 prosentin vähentämisestä asevoimilta.
– Teen ehdotuksen n:o 15. Eduskunta edellyttää, että laaditaan ohjelma Suomen oman aseriisunnan toteuttamiseksi ja turvallisuuspolitiikkamme saattamiseksi uutta eurooppalaista todellisuutta vastaavaksi. Ensimmäisenä askeleena tähän suuntaan on puolustusmäärärahoista vähennettävä vuosittain 10 prosenttia käytettäväksi ympäristöministeriön hallinnonalalla kansainväliseen ja kansalliseen ympäristönsuojeluun, Haavisto esitti eduskunnassa.
* – Viime aikojen kehitys ja Pariisissa pidetty ETYK:n huippukokous ovat päättäneet kylmän sodan vaiheen Euroopassa. TAE-sopimus ja useiden valtioiden jo sitä ennen aloittama asevoimien vähentäminen ovat tehneet aseidenriisunnasta totta. Vastakkainasettelun sijaan on syntymässä uudenlainen, yleiseurooppalainen yhteistyöhön perustuva turvallisuusjärjestelmä. Uusi tilanne edellyttää, että myös Suomi lähtee aseidenriisunnan tielle. Sotilaallisten uhkakuvien sijaan turvallisuusriskiksi ovat nousseet ympäristön pilaantuminen sekä Eurooppaa sisäisesti jakava ja pohjoista ja etelää erottava sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen epäsuhta. Asevarustelulla – edes tehokkaimmilla uusilla torjuntahävittäjillä – ei kyetä torjumaan näitä uhkia. Päinvastoin asevarustelu ja sotatarviketuotanto ovat olleet niitä synnyttämässä.
– Eduskunta edellyttää, että laaditaan ohjelma Suomen oman aseriisunnan toteuttamiseksi ja turvallisuuspolitiikkamme saattamiseksi uutta eurooppalaista todellisuutta vastaavaksi. Ensimmäisenä askeleena tähän suuntaan on puolustusmäärärahoista vähennettävä vuosittain 10 prosenttia käytettäväksi ympäristöministeriön hallinnonalalla kansainväliseen ja kansalliseen ympäristönsuojeluun, Pekka Haavisto totesi tuolloin täysistunnossa.
Ehdotus kaadettiin eduskunnassa äänin 121-61.
* Pekka Haaviston esityksessä 1992 tulo- ja menoarvioon todettiin myös seuraavaa:
”Suurvaltojen sotilaallinen vastakkainasettelu Euroopassa on poistunut. Tilanne on kehittynyt nopeasti Varsovan liiton hajottua ja itsenäisten tasavaltojen syntyessä entisen Neuvostoliiton alueelle. Kun vanhat sotilaalliset uhkakuvat ovat poistuneet, aseidenriisunta on saanut uutta vauhtia. Vastakkainasettelun sijaan on syntymässä uudenlainen, yleiseurooppalainen yhteistyöhön perustuva turvallisuusjärjestelmä”.
* Toukokuussa 1992 Haavisto esitti perustelulausumaa, jossa ”hyväksyessään lakiehdotuksen eduskunta edellyttää, että hallitus nopeasti antaa eduskunnalle esityksen nykyisen varusmiespalvelusajan lyhentämisestä varusmieskoulutuksen ajankäyttöä tehostamalla”.
* Haavisto oli mukana uusimassa 10 prosentin vähennysvaatimusta puolustusmateriaalihankinnoista myös 1994 budjettiin. Samalla hän oli esittämässä muiden vihreiden kanssa, että ”tulevina vuosina Suomen tulee pyrkiä puolustusmenojen osuuden vähentämiseen siten, että puolustusmenojen osuus olisi noin 1 % BKT:sta”. Vuoden 1995 budjettia varten aloite tehtiin sanamuodolla ”valtion velkaantumisen pysäyttämiseksi ja hyvinvointivaltion turvaamiseksi on vähennettävä puolustusvoimien materiaalihankintoja ja myöhennettävä hävittäjähankintoja. Tilausvaltuuksia tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien hankkimiseen on välttämätöntä vähentää”.
* Vihreän kansanedustajan pasifismi jatkui hänen palattuaan eduskuntaan 2007. Pekka Haavisto katsoi 2008, että ”nykyisen kokoiselle armeijalle ei riitä varusteita”. Hän halusi pudottaa kriisiajan vahvuutta 350 000:sta aina 150 000:een.
* Vihreän Langan 2009 jutussa Pekka Haavisto toteaa, että ainoa ratkaisu ongelmiin on ”valikoiva asepalvelus”.
Vihreä Lanka kirjoitti Ruotsin päättäneen tuolloin lakkauttaa yleisen asevelvollisuuden. Haavisto halusi, että ”asepalveluksen tulevaisuudesta pitäisi puhua myös Suomessa”.
– Tätä keskustelua ei Suomessa vielä kunnolla ole avattu ja se on sääli, Pekka Haavisto sanoi.
* Tulevat presidentinvaalit saattavat olla monilla tavoin Nato-vaalit. Pekka Haavisto vastusti Suomen Nato-jäsenyyttä aina siihen saakka, kunnes kansa 2022 Ukrainan sodan myötä kääntyi sen kannalle.
– Suomesta ei pidä tehdä sotilasliiton ulkovartiota. Sen vuoksi Nato-jäsenyys ei ole meidän ratkaisumme, hän sanoi eduskunnassa 6. syyskuuta 1994.
Vuoden 2018 presidentinvaalien alla Haavisto vastusti Nato-jäsenyyttä, ”koska se laukaisisi varustelukierteen Suomen rajalla”.
Eduskuntavaaleissa 2019 Pekka Haavisto totesi Ylen vaalikoneessa olevansa eri mieltä väitteestä, että Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Hän totesi Naton sisäisen yhtenäisyyden olevan koetuksella ja pitävänsä sen vuoksi hyvänä Suomen silloista turvallisuuspoliittista valintaa.
LUE MYÖS:
Liikemies rahoittaa Pekka Haavistoa presidentiksi – kampanjan toimisto yrityksen pääkonttorilla (VU 9.6.2023)
