”Tunnelma on sysimusta” – ex-ministerin mukaan Ukraina kokee joutuneensa petetyksi

Tymofiy Mylovanov sanoo, että länsimaiden väsymys sotaan on kouriintuntuvaa.
Pelastustyöt käynnissä Etelä-Ukrainan Zaporižžjassa Venäjän ohjusiskun jälkeen 29, syyskuuta. AFP / LEHTIKUVA / HANDOUT
Pelastustyöt käynnissä Etelä-Ukrainan Zaporižžjassa Venäjän ohjusiskun jälkeen 29, syyskuuta. AFP / LEHTIKUVA / HANDOUT

Kiovan kauppakorkeakoulun johtaja ja Ukrainan entinen elinkeinoministeri Tymofiy Mylovanov, joka on myös Pittsburghin yliopiston apulaisprofessori, kirjoittaa X-ketjussaan olevansa jälleen Ukrainassa.

– Olen palannut Ukrainaan ja tunnelma on sysimusta. Ukraina kokee joutuneensa petetyksi, Mylovanov sanoo.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Hän on jakanut brittiläisen RUSI-ajatuspajan artikkelin, joka käsittelee ”Ukrainaa uhkaavaa petosta”, eli sitä, että Ukrainalla on edessään epävarma tulevaisuus länsimaiden tuen hiipuessa. Perusongelmana on ollut se, ettei Eurooppa ole kyennyt sitoutumaan lyömään Venäjän hyökkäystä ja tekemään tarvittavia päätöksiä. Seuraavan välittömän vaaran aiheuttaa Yhdysvaltain presidentinvaali – jota kuitenkin artikkelin mukaan on liian lyhytnäköistä syyttää yksistään.

– RUSI:n artikkeli on pehmeämpi kuin todellisuus Kiovassa ja kautta Ukrainan. Juuri eilen Venäjä iski Zaporižžjaan, tärkeään kaupunkiin, seitsemällä ohjatulla pommilla, joista jokainen oli yli tonnin. Tämä ei ole etulinja vaan isku siviileihin, Mylovanov jatkaa.

– Venäjän iskut siviileihin ovat kiihtyneet ja tulevana talvena uhkaavat pitkittyneet sähkökatkot. Jotkut miettivät lähtemistä, mutta miehiä odottaa mobilisaatio ja monet uskovat, että heidät kutsutaan sotaan. Jotkut pakotetaan palvelukseen ja jotkut etsivät keinoja piiloutua tai paeta.

Mylovanov toteaa, että Venäjä etenee ilman mitään merkkejä halukkuudesta neuvotella.

– Tässä yhteydessä puheet rauhasta, tulitauosta tai sopimuksista tuntuvat täydellisen irrallisilta todellisuudesta.

– Eräs henkilö Lontoossa sanoi äskettäin minulle suoraan: ”Meidän täytyy pakottaa [Volodymyr] Zelenskyi hyväksymään sopimus ja tulemme vetämään tukemme pois, jotta saamme sen tapahtumaan”, Mylovanov väittää.

Poimintoja videosisällöistämme

– En usko, että tämä edustaa suurimman osan näkemystä vielä, mutta läntinen väsymys on kouriintuntuvaa. Moni vain haluaa, että sota Ukrainassa katoaisi.

Tällainen näkemys on Mylovanovin mukaan harhainen, sillä Venäjä ei ole poistumassa mihinkään, vaan sen tähtäimessä on saada epävakautta aikaan Euroopassa. Jos Ukraina kaatuu, Euroopan turvallisuus heikkenee.

– Tarvitaan merkittävää taloudellista ja sotilaallista tukea Ukrainalle. Tämä toteutuu ainoastaan, mikäli läntisen ajattelun painopiste siirtyy ydineskalaation pelosta tunnustamaan sen olennaisen tarpeen, että Venäjää on hillittävä voimankäytöllä.

RUSI:n artikkeli, jonka on kirjoittanut vanhempi apulaistutkija ja lähes 30 vuoden diplomaattiuran neljällä mantereella tehnyt brittiläinen Tim Willasey-Wilsey, määrittelee, että Eurooppa on jo epäonnistunut sodan hallinnassa, joka nimenomaan olisi ollut sen tehtävä, ei Yhdysvaltojen, jonka avokätisyyteen Eurooppa luotti liikaa.

– Se, mitä Euroopalle on nyt jäljellä, on varmistaa paikka neuvottelupöydässä sekä puolustaa Nato-jäsenyyttä Ukrainalle osana mitä tahansa [sodan] ratkaisua, kirjoittaa Willasey-Wilsey ja jatkaa, että mikäli tämä ei onnistu, länsi tulee vuosikausia katumaan rohkeiden ukrainalaisten pettämistä, joiden ainoa rikos oli halu liittyä länsimaiseen demokraattiseen järjestykseen.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Mylovanovin mukaan artikkelin näkemys Ukrainan Nato-jäsenyydestä heijastelee niin ikään toivetta sodan katoamisesta, eikä se tunnista Venäjän aiheuttamaa perustavanlaatuista uhkaa.

– Ukrainan hyväksyminen Natoon on ensimmäinen askel, mutta se on vielä kaukana Venäjän aggression ratkaisemisesta, Mylovanov näkee.

Virallisesti kyse on turvallisuussyistä. Pelkona on kuitenkin Kremlin kiristyvä ote internetistä.
Sota Ukrainassa ei ole arvion mukaan heikentänyt Kremlin kykyä uhata länttä.
Hallintoa tukenut lojalisti haukkui yllättäen Venäjän johtajan. Seuraajat miettivät, mistä on kyse.
Mainos