Suomi tukee Ukrainaa puolustautumaan laajaa hyökkäyssotaa käyvää Venäjää vastaan. Suomesta on lähtenyt Ukrainaan vähintään kymmeniä vapaaehtoisia taistelemaan Ukrainan puolella.
Verkkouutiset kysyi eduskuntaryhmien puheenjohtajilta, pitäisikö Suomeen palaavien Ukrainassa (Ukrainan puolella) sotineiden suomalaisten vapaaehtoisten saamien vammojen, mukaan lukien taisteluista seuranneiden psyykkisten ongelmien, hoitamiseen ja muuhun heidän tukemiseensa ja auttamiseensa perustaa virallinen ohjelma.
Kokoomuksen, perussuomalaisten, sosialidemokraattien, vihreiden ja kristillisdemokraattien eduskuntaryhmien puheenjohtajat vastasivat Verkkouutisten kyselyyn. Keskustan eduskuntaryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja Eeva Kalli vastasi puheenjohtaja Antti Kurvisen ollessa lomalla.
Vasemmistoliiton, RKP:n ja Liike Nytin ryhmyreiltä ei saatu vastauksia.
Osa Ukrainan puolella taistelleista suomalaisista vapaaehtoisista on haavoittunut taisteluissa, kahden tiedetään myös kuolleen. Suomeen palaavat taistelijat saattavat kärsiä fyysisten ongelmien lisäksi traumaperäisistä stressihäiriöistä.
Neljä ryhmyriä suhtautuu myönteisesti suomalaisvapaaehtoisten auttamiseen perustettavan virallisen ohjelman selvittämiseen. Yksi vastaaja katsoo kysymyksen vaativan jatkoselvittelyä ja yhden mielestä virallista ohjelmaa ei pitäisi perustaa.
Matias Marttinen (kok.):
”Ukrainan puolesta taistelleita suomalaisia on tuettava heidän saapuessaan takaisin Suomeen. Sodan kokeneet vapaaehtoiset ovat oikeutettuja oikea-aikaiseen ja tarpeenmukaiseen terveydenhuoltoon.
Suhtaudun myönteisesti vapaaehtoisten auttamiseen perustettavan ohjelman selvittämiseen. Ukrainaa puolustaneiden tuen ja kuntoutuksen tarve on erityislaatuinen ja siksi on tärkeää, että valtioneuvostossa selvitetään terveydenhuoltojärjestelmämme edellytyksiä vastata näihin tarpeisiin.”
Jani Mäkelä (ps.):
”Suhtaudun myönteisesti siihen, jos tarve tällaiselle järjestelylle ja sen laajuudelle sekä kustannuksille selvitettäisiin.
Lähtökohtaisesti Suomessa terveydenhuolto toimii ja tarjoaa palveluitaan niitä tarvitseville, mutta on mahdollista, että tällaisten henkilöiden kohdalla on tarpeita, joihin tavanomainen terveydenhuolto ei pysty tehokkaasti vastaamaan.”
Tytti Tuppurainen (sd.):
”Pitäydyn tässä vaiheessa toteamaan, että tämä kysymys ansaitsee yhteiskunnallista keskustelua ja että se vaatii jatkoselvittelyä.”
Eeva Kalli (kesk.):
”Ei. Suomi tukee voimakkaasti Ukrainaa sotilaallisesti, taloudellisesti ja humanitaarisesti. Puolustusvoimat ei kannusta ketään lähtemään vierastaistelijaksi toiseen maahan eikä tue sellaista toimintaa.
Vapaaehtoisesti Ukrainaan sotimaan lähteneiden on tarpeen mukaan hakeuduttava sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden piiriin ja heille on tarjottava monialaista ammatillista apua sodan vammojen ja traumojen hoidossa nykyisen järjestelmän puitteissa. Valtion on taattava hyvinvointialueille riittävä rahoitus ja mahdollisuudet tarvittavien palveluiden järjestämiseen.”
Atte Harjanne (vihr.):
”Kyllä, ehdottomasti. Näitä vapaaehtoisia on täysin perusteltua ja oikein tukea ja auttaa. Hyvinvointialueiden olemassa olevat palvelut suhteessa tällaisen tuen tarpeeseen ovat riittämättömiä.
Avun ja tuen tehokas toteutus ja esimerkiksi hallitusohjelmassa linjatun kansallisen kriisinhallintaveteraanikeskuksen ja Diakonissalaitoksen psykotraumatologian keskuksen roolit ratkaisussa on syytä selvittää. Olennaista on rakentaa toimiva ratkaisu tuen tarjoamiseen.”
Peter Östman (kd.):
”Vastaus on kyllä.
Vaatii suurta rohkeutta ja uhrauksia ryhtyä vapaaehtoisesti puolustamaan toisen maan itsenäisyyttä. Toisen maailmansodan aikana Suomi sai apua ruotsalaisilta vapaaehtoisilta sotilailta. Tällä hetkellä Ukrainalla ei ole resursseja omien sotilaidensa kuntouttamiseen. Siksi Suomen tulisi pohtia, miten valtio voi ottaa vastuunsa Ukrainan puolesta sotineiden kuntouttamisesta.”
”Virkamiesasenne syrjään”
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) katsoi syyskuun alussa vihreiden Atte Harjanteen kirjalliseen kysymykseen antamassaan vastauksessa, että Ukrainan sodasta palanneiden suomalaisten vapaaehtoisten hoito ja tuki eivät vaadi erillisiä toimenpiteitä. Verkkouutiset kertoo asiasta tässä jutussa.
Vastauksessa huomautetaan myös, että sotilastapaturmaa ja palvelussairautta koskevan sääntelyn piirissä ovat kotimaassa suoritettava palvelus ja toisaalta valtion määräämänä sekä sotilaallinen että siviilikriisinhallintapalvelus ulkomailla ja Euroopan unionin rajaturvallisuusviraston toimintaan osallistuminen.
– Jos Suomeen palanneiden Ukrainassa sotineiden vapaaehtoisten riittävän avun ja tarvittavan tuen saaminen muodostuu ongelmaksi, asia tulee esiin sosiaali- ja terveysministeriön ja hyvinvointialueiden välisissä keskusteluissa ja neuvotteluissa, vastauksessa todetaan.
Kokoomuksen kansanedustaja, kenraalimajuri (evp.) Pekka Toveri ilmoitti X-somepalvelussa tuolloin olevansa eri mieltä ministeri Juuson kanssa.
– Näin ei pitäisi toimia. Virkamiesasenne syrjään ja miettimään vähän enemmän sekä sydämellä että järjellä, entinen pääesikunnan tiedustelupäällikkö Toveri sanoi.
