- Suomessa rokotekattavuus on hyvä ja rokotevastaisuus pientä. Suomi on maailman parhaiden maiden joukossa, kertoo dosentti, akatemiatutkija ja psykologian tohtori Anna Soveri Turun yliopistosta Turun Sanomille.
Varsinaisia rokotevastaisia on Soverin mukaan prosentti suomalaisista.
– Siihen liittyy usein ideologisia syitä tai identiteettiin liittyviä asioita. Rokote-epäröinti on paljon tavallisempaa, mutta valtaosa rokote-epäröijistä ottaa lopulta rokotteen; he vain ovat epävarmoja päätöksestä.
Rokote-epäröinnin keskeisimpänä syynä pidetään netissä leviävää väärää tietoa.
Väitöskirjatutkija Linda Karlsson Åbo Akademista on summannut suhtautumisen koronarokotteeseen sellaisena kuin se näyttäytyi huhtikuussa 2020.
– Silloin 74 prosenttia sanoi, että aikoo ottaa koronarokotteen, 12 prosenttia oli epävarmoja ja 14 prosenttia sanoi, että se on epätodennäköistä. Mutta tilanne on todennäköisesti muuttunut sen jälkeen, kun haittavaikutukset ja turvallisuus ovat olleet esillä mediassa. Euroopan tasolla näyttää siltä, että halukkuus oli matalin syksyllä 2020, mutta kun rokotteet tulivat saataville, luottamus on kasvanut, Karlsson kertoo TS:lle.
Jyrkkä rokotevastaisuus sisältää monenlaisia aineksia. Villeimmät ovat salaliittoteorioita: Koronarokotteissa asennetaan ihmisiin mikrosiruja, joilla heitä voidaan kontrolloida osana uutta maailmanjärjestystä. Pandemia on lääkeyhtiöiden globaali, ahne juoni miljardien tahkoamiseksi.
Soverin ja Karlssonin kyselytutkimus ei anna vastausta siihen, suuriko osa uskoo koronarokotetta koskeviin salaliittoteorioihin, mutta jotain vihjeitä on. Vuosi sitten kahdeksan prosenttia suomalaisista piti täysin tai melko totena ajatuksia, että jokin salainen organisaatio on koronapandemian taustalla tai pandemia on keksitty tai että lääkefirmat hyötyvät siitä.
