– Hallitus alkaa toimia vasta sitten kun komissio putkauttaa esityksensä ulos. Olennaista on, että jos halutaan vaikuttaa tiettyyn suuntaan, ennakkokannat on oltava komission tiedossa hyvissä ajoin. Metsäpolitiikkaa tehdään EU:ssa yhä selkeämmin osana ilmastopolitiikkaa, missä EU:lla on toimivalta. Metsäesityksissä näkyy vahvasti ympäristöjärjestöjen ideologinen kynänjälki, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi sanoo Audiomedia Oy:n haastattelussa.
Keskeisenä ongelmana Suomen metsävaikuttamisessa Romakkaniemi näkee sen, että poliittisesti Suomen yhteisen kannan muodostaminen on vaikeaa.
– Kun metsien käyttöön liittyvissä esityksissä olisi pitänyt päättää hyvissä ajoin Suomen ennakkokannasta, niin hallituksen sisällä siitä on hankala saada kompromissia aikaan. Kun on ideologisesti hajanainen hallitus, niin on varmasti vaikeaa päästä metsäkysymyksissä samalle kartalle.
– Kun komission esitys on pöydällä ja siihen ryhdytään hakemaan pakon edessä kompromissia, niin sitten on myöhäistä vaikuttaa. Meppien erimielisyys ei ole siinä mielessä haitallista, koska parlamentissa edustetaan äänestäjiä eikä hallituksia. Siellä ideologinen kirjo voikin näkyä.
Komissaari Jyrki Kataisen (kok.) kabinettipäällikkönä toimineen Romakkaniemen mielestä ennakkovaikuttamista tulisi kehittää ja parantaa siten, että hallitus käsittelee aina uuden komission ohjelman, poimii sieltä Suomelle keskeiset hankkeet ja päättää luoda niihin ennakkokannat. Näin päästään vaikuttamaan hankkeisiin ajoissa.
Romakkaniemen mukaan vaikuttamisessa on olennaista, että ennakkokannat ovat komission tiedossa hyvissä ajoin.
– Nyt vireillä olevissa metsäesityksissä Suomella ei ole ollut ennakkovaikuttaminen kohdallaan, niin hyvin kuin se olisi voinut olla.
Nyt metsäpolitiikkaa tehdään EU:ssa Romakkaniemen mielestä yhä selkeämmin osana ilmastopolitiikkaa.
– Suomalaiset tukeutuvat liikaa siihen, että metsäpolitiikka on kansallisessa toimivallassa. Ongelma tulee siitä, että kun ilmasto- ja energiapolitiikkaa eivät ole kansallisen päätösvallan piirissä, niiden sisällä tehdään metsien käyttöön vaikuttavaa lainsäädäntöä, missä EU:lla on toimivalta. Tässä tullaan muiden politiikkalohkojen kautta vahvasti metsäpolitiikan alueelle.
Hänen mukaansa metsäasioiden käsittely osana ilmastopolitiikkaa on myös seurausta siitä, että ympäristökomissaari Franz Timmermansilla on komission varapuheenjohtajana erittäin vahva rooli metsiä ja maan käyttöä koskevien esitysten valmistelussa.
– Hänellä on hyvin ideologinen avustajakunta muotoilemassa metsien ja maan käyttöä koskevia esityksiä. Kun hänen kabinettipäällikkönsä on entinen Greenpeacen työntekijä Diederik Samsom, ympäristöjärjestöjen kynänjälki näkyy vahvasti esityksissä.
Romakkaniemi muistuttaa, että komissaareilla on keskeinen vaikuttajan paikka, vaikka asiat eivät omalle tontille kuuluisikaan.
– Kahden edellisen komission aikana maan ja metsien käyttöön liittyvät asiat olivat korkealla myös Suomen komissaarin asialistalla. Kun nykyisellä komissaarilla on vastuulla ulkosuhteet ja puoli maailmaa, on ymmärrettävää, että prioriteetit ovat toisaalla.
Romakkaniemi toteaa, että vaikka metsäklusterin edunvalvonta onkin Brysselin päässä ohutta, se on silti näkyvää.
– Metsäteollisuuden yritykset ja metsänomistajien etujärjestöt ovat näkyvimpiä lobbareita EU:ssa, mutta niiden viesti ei ole koskaan yhtä vahva kuin hallituksen viesti. Kun direktiivien valmistelussa tarvitaan paljon yksityiskohtaista tietoa ja ratkaisuvaihtoehtoja, sitä saadaan enemmän lobbareilta kuin hallitukselta.
Tiedon saannin vuoksi Brysselissä suhtaudutaan Romakkaniemen mukaan lobbaamiseen positiivisesti ja se on avoimempaa kuin Suomessa.
– Lobbari on yhteistyökumppani, ei kirosana. Ympäristöjärjestöillä on massiiviset voimavarat ja ne ovat lobbaamisessa erittäin aktiivisia EU:ssa. Ympäristöjärjestöt ovat ymmärtäneet, että EU-lainsäädäntö on kaikkein keskeisintä heidän tavoitteidensa kannalta.
Euroopassa Suomen metsät nähdään ilmasto- ja ympäristökysymyksenä
Suomen metsäkeskustelun Romakkaniemi näkee pragmaattisempana kuin hyvin ideologisen eurooppalaisen keskustelun.
– Euroopassa metsät nähdään ensi sijassa ilmasto- ja ympäristökysymysten kautta. Sama eurooppalainen näkökulma alkaa näkyä meilläkin mediassa, jossa keskustelu on yhä ideologisempaa.
– Jos haluaa ymmärtää keski-eurooppalaista metsäkeskustelua, mietitään, miten me suhtaudumme esimerkiksi Amazonin avohakkuisiin tai valtamerten muoviroskalauttoihin. Keski- Euroopan näkökulmasta suomalaiset metsänhakkuut koetaan samanlaisina ongelmina.
Romakkaniemen mielestä metsien pitää olla vahvasti agendalla tulevaisuudessakin.
– Suomen kannalta niiden merkitys meidän vihreänä kultanamme ei ole hävinnyt mihinkään. Tulevaisuudessa puuraaka-aineen käyttö laajenee uusiin uusiutuviin korkean jalostusasteen tuotteisiin. Niissä Suomi voi olla tulevaisuudessa iso globaali toimija, hän sanoo Audiomedialle.