”Toimeentulotuen leikkaus vie kannustimet tehdä työtä”

Krista Kiurun mukaan "hyvinvointivaltion turvaverkon purkaminen on systemaattista purkamista".
SDP:n kansanedustaja Krista Kiuru eduskunnassa. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
SDP:n kansanedustaja Krista Kiuru eduskunnassa. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Eduskunta hyväksyi 16. joulukuuta toimeentulotuen leikkauksen hyväksyttiin eilen 16.12.2025 eduskunnassa hallituspuolueiden äänin. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan, SDP:n kansanedustajan Krista Kiurun mukaan ”tämä lisää köyhyyttä ja heikentää luottamusta yhteiskuntaan”.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Hallitus tietää, että perusosa ei leikkausten jälkeen kata ihmisarvoisen elämän edellytyksiä yhdessäkään perhetyypissä. Siitä huolimatta se vie ihmisiltä euroja, kiristää sanktioita ja poistaa viimeisetkin kannustimet tehdä työtä. Tämä esitys on puhdas osoitus siitä, että hallitus ei ole valmis kantamaan vastuuta heikoimmassa asemassa olevista. Kyse on arvovalinnasta, väittää Kiuru.

Kiurun mukaan kyse ei ole ”yksittäisestä lakimuutoksesta vaan laajemmasta kokonaisuudesta”.

– Työttömyysturvaa on leikattu useaan otteeseen. Asumistukea on jo heikennetty kaikkein pienituloisimmilta, ja nyt heiltä leikataan lisää toimeentulotuesta. Hallituksen omien vaikutusarvioiden mukaan ensi vuonna toimeentulotuen alentamista tehdään 150 000 kertaa. On vaikea ymmärtää, miten hyvinvointivaltiossa ihmisten oletetaan tulevan toimeen jopa alle 300 eurolla kuukaudessa ja saada arki toimimaan,.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Kiurun mukaan sosiaalihuollon roolia ollaan heikentämässä osana toimeentulotuen perusosan alentamiseen liittyviä muutoksia.

– On käsittämätöntä, että hallitus poistaa osana toimeentulotuen “uudistamista” eli leikkaamista, ihmisten mahdollisuuden välttää tuen perusosan alentaminen hakeutumalla sosiaalihuollon palveluihin. Myöskään laissa ei taata enää yhteyttä hyvinvointialueiden sosiaalihuoltoon Kelan tehdessä kaavamaisen päätöksen toimeentulotuen alentamisesta, sanoo Kiuru ja jatkaa:

– Oikeusasiamiehen kanslia esitti, että lakiin olisi pitänyt rakentaa vahvempi sidos yksilöllisen kohtuusharkinnan käytännön toteutumiseksi ja sen varmistamiseksi, että ihminen saa apua kaikissa tilanteissa, jos hän putoaa alennetulle toimeentulotuelle. Päinvastoin kävi, hallituspuolueet eivät tukeneet näitä parannuksia kaikkein köyhimpien aseman tukemiseksi. Hyvinvointivaltion turvaverkon purkaminen ei ole hyvinvointivaltion politiikkaa, vaan sen systemaattista purkamista.

Ministerin mukaan päätös leikkaa kovapalkkaisimpien järjestöjohtajien palkkoja selvästi.
Päivi Räsäsen tapausta on verrattu Jussi Halla-ahon tuomioon vuonna 2012. Korkein oikeus kumosi myös tuolloin alempien oikeusasteiden päätökset.
Kansanedustajan mukaan sisäisesti riitainen puolue on ajautunut lopullisesti Kimmo Kiljusen ja Nasima Razmyarin linjalle.
Mainos