Tohtoreiden määrän jyrkkä lisääminen ei ole ihmelääke, jolla Suomen osaaja-, tuottavuus- ja innovaatio-ongelmia tulisi ratkoa, toteaa Kemianteollisuus ry.
Järjestö on huolissaan parlamentaarisen TKI-työryhmä maaliskuussa jättämän loppuraportin esityksestä, jonka mukaan tohtoriksi koulutettavien määrää tulisi nostaa peräti 2 000 vuodessa. Se on selkeästi ylimitoitettu tavoite.
Kokonaisuudessaan Kemianteollisuus pitää TKI-työryhmän tavoitteita onnistuneina. Ryhmän kiitelty työ huipentui maaliskuun alussa, kun se jätti loppuraporttinsa.
Kemianteollisuus pitää hyvänä, että raportissa on muun muassa asetettu tavoitteeksi TKI-investointien nostaminen neljään prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite vaatii mittavia lisäyksiä sekä julkisen puolen että yritysten TKI-panostuksiin.
Yrityksille tarkoitettu TKI-verokannustin vivuttaa myös osaltaan yritysten lisäpanostuksia. TKI-investointeihin satsaaminen mahdollistaa yritysten uudistumisen ja kasvun, mikä tuo lisää hyvinvointia yhteiskuntaan. Myös loppuraportissa esiin nostetut muutosehdotukset tutkimus- ja innovaationeuvoston toimintaan ovat tervetulleita uudistuksia.
Sen sijaan Kemianteollisuuden mielestä tohtoritavoite on hurja, sillä viime vuosina työikäisten tohtorien määrä on kasvanut Suomessa vain noin 500:lla henkilöllä vuodessa.
– TKI-työryhmän esityksen hyvänä tavoitteena on nostaa suomalaisen huippuosaamisen tasoa. Tavoitteesta Kemianteollisuus on samaa mieltä, mutta tässä kyseisessä esityksessä on painotettu vääriä keinoja, sanoo Kemianteollisuus ry:n asiantuntija Alexandra Peth.
TKI-toiminnan merkitys on kemianteollisuudessa huomattava, ja ala on yksi eniten tohtoreita työllistävistä toimialoista. Tästä huolimatta TKI-työryhmän tavoitteiden mukainen menolisäys vaatisi kemianteollisuudessa vain 40 tohtorin vuosittaisen lisäyksen. Koko yksityisellä sektorilla vastaava lisäys olisi vajaat 300 väitellyttä vuodessa.
Tällä hetkellä yksityinen sektori työllistää TKI-toiminnoissaan noin 3 600 tohtoria.
Mikäli tohtoreita koulutettaisiin huomattavasti lisää, ja yksityinen sektori ei innostu työllistämään heitä nykyistä huomattavasti enemmän, työllistettyjen tohtorien määrä tullee kasvamaan yliopistoissa ja julkisella sektorilla, jossa nykyiselläänkin TKI-töitä tekevien tohtorien ylivoimainen enemmistö (80 %) työskentelee.
Kemianteollisuus ry:n tuoreen kyselyn mukaan alan yrityksissä tohtorien tarve ei ole kasvamassa merkittävästi. Vastauksista käy ilmi, että TKI-puolen töihin yritykset tarvitsevat monipuolisesti niin ammattikoulu-, korkeakoulu- kuin tohtoriosaajiakin.
– Vastauksista kävi ilmi, että useassa yrityksessä tohtoreiden määrän arvioidaan kasvavan hiukan tai pysyvän samana, mutta ei moninkertaistuvan. Korkeimman koulutustason aloituspaikkojen rajun nostamisen sijaan pitäisi miettiä, miten osaamistasoa saadaan ylös ja huippututkimusta entistä laadukkaammaksi. Suomessa tarvitaan osaamistason nostoa kaikilla asteilla, ei merkittävää määrällistä koulutuspaikkojen nostamista, Kemianteollisuus katsoo.
Pelkona on, että mikäli tohtorinkoulutettavien määrää nostetaan rajusti, muuhun koulutukseen käytettäviä resursseja puolestaan heikennettäisiin.
TKI-panostukset kasvavat
Kemianteollisuus ry:n teettämässä kyselyssä olivat edustettuna kaikenkokoiset yritykset sekä eri kemian toimialat.
Yrityskoolla painotettuna vastaajista 66 prosenttia arvioi, että seuraavan kolmen vuoden aikana niiden TKI-panostukset tulevat kasvamaan merkittävästi tai jonkin verran, 33 prosenttia arvioi panostusten pysyvän samalla tasolla ja prosentti arvioi panostusten supistuvan.
Parlamentaarisen TKI-työryhmän suunnitelman ytimessä on julkisen TKI-rahoituksen vipuvaikutus, jossa valtio maksaa yhden kolmasosan ja yritykset kaksi kolmasosaa neljä prosenttia bkt:sta -tavoitteesta. Vipuvaikutuksen toteutumisen kannalta on tärkeää, että TKI-lisärahoitus kanavoidaan yritysvetoisesti siten, että vipuvaikutus toteutuu.
Pethin mukaan vipuvaikutusta ei synny, jos yritykset eivät ole mukana niissä kohteissa, joihin rahoitus ohjataan. Kyselyyn vastanneista yrityksistä noin 80 prosenttia jättäisi TKI-investoinnit osin toteuttamatta ilman julkista TKI-rahoitusta.
– Yritykset vastaavat noin kahdesta kolmasosasta Suomessa tehtävistä T&K-investoinneista. Julkisella rahoituksella voidaan jakaa riskiä ja tukea yritysten kykyä muuttaa T&K-toiminta liiketoiminnaksi ja arvonlisäksi. Kestävä kasvu lähtee yrityksistä, ja ne myös rahoittavat Suomen hyvinvoinnin. Vaikuttavuuden varmistamiseksi vähintään puolet, ja mielellään enemmänkin, rahoituslisäyksestä tuleekin kohdentaa yrityksille, sanoo Peth.
