Kremlin suunnitelmissa Moskovan Punaisella torilla 9. toukokuuta 2025 järjestettävän voitonpäivän paraatin oli tänä vuonna tarkoitus juhlistaa paitsi ”suuressa isänmaallisessa sodassa” saavutettua voittoa, myös Venäjän diplomaattisen eristyksen päättymistä.
Kun yhä useammat ulkomaiset valtiojohtajat olivat ilmoittaneet osallistumisestaan ja Ukrainan vastainen hyökkäyssota näytti etenevän Venäjän kannalta suotuisasti, kansainvälistä hyväksyntää epätoivoisesti hakeva Vladimir Putin saattoi tutkija Elena Davlikanovan mukaan uskoa, että asiat olivat kääntymässä parhain päin.
Sitten alkoi tulla huonoja uutisia. Ensin Yhdysvallat ja Ukraina allekirjoittivat Donald Trumpin aloitteesta solmitun mineraalisopimuksen, jonka myötä Washington on uudelleen sitoutunut Ukrainan pitkän aikavälin menestykseen. Pian sen jälkeen ilmeni, että osa Moskovaan odotetuista arvovieraista, kuten Slovakian presidentti Robert Fico ja Serbian presidentti Aleksandr Vučić saattavat jättää voitonpäivän juhlallisuudet väliin terveydellisiin syihin vedoten.
– Heidän osallistumistaan ei helpota presidentti Volodymyr Zelenskyin lausunto, jonka mukaan hän ei voi taata tapahtuman turvallisuutta sen jälkeen Venäjän jatkaessa iskuja ukrainalaisiin siviilikohteisiin, Center for European Policy Analysis -ajatushautomossa työskentelevä Davlikanova kirjoittaa.
– Voitonpäivän juhlallisuudet ovat enemmän kuin muistojuhla. Ne ovat vallan ja identiteetin spektaakkeli, ja tänä vuonna niillä pyritään viestimään Venäjän paluusta maailmanvallaksi. Vuonna 2022, kun venäläispanssarit olivat tunkeutuneet Ukrainaan ja kansainvälinen tuomio oli huipussaan, yksikään ulkomainen johtaja ei seisonut Putinin rinnalla Punaisella torilla, Davlikanova muistuttaa.
Tänä vuonna Moskovaan on odotettu 17:ää ulkomaista arvovierasta Kiinan johtajasta Xi Jinpingistä alkaen. Venäläisissä tiedotusvälineissä on spekuloitu Davlikanovan mukaan kiihkeästi myös Yhdysvaltain ulkoministerin Marco Rubion väitetyllä osallistumisella, jota Washington ei kuitenkaan ole vahvistanut.
– Todellinen uutuus tänä vuonna ei kuitenkaan ole se, ketkä istuvat katsomossa, vaan se, kuka marssii. Ensimmäistä kertaa Punaisen torin halki marssii Pohjois-Korean joukkoja, jotka ovat jo perehtyneet nykyaikaiseen sodankäyntiin sodassa Ukrainaa vastaan. Niiden lisäksi paraatiin on tulossa osastot Myanmarista ja Vietnamista, Davlikanova toteaa.
Tämä kuvastaa hänen mukaansa Venäjän kääntymistä kohti Aasiaa ja valmistautumista seuraaviin sotiin.
– Kreml rakentaa sanomaansa vääristellyn kertomuksen varaan. Siinä se on ”suuren isänmaallisen sodan” ainoa voittaja, mikä jättää kätevästi huomiotta toisen maailmansodan vuodet 1939–41, jolloin Neuvostoliitto ja natsi-Saksa olivat Molotov-Ribbentrop-sopimuksen mukaisesti kumppaneita ja jakoivat keskenään Puolan ja Baltian, Davlikanova huomauttaa.
Samalla kun Venäjä paisuttelee omaa osuuttaan toisessa maailmansodassa, se vaikenee hänen mukaansa tietoisesti siitä, että puna-armeijan riveissä taisteli yli seitsemän miljoonaa ukrainalaista.
Myöskään USA:n Neuvostoliitolle toimittamista sotatarvikkeista, kuten 400 000 kuorma-autosta, 13 000 panssarivaunusta ja yli 14 000 lentokoneesta ei nyky-Venäjällä puhuta.
