TM: Suomessa kehitetään pienydinvoimaloita

Jos kaikki etenee suunnitelmien mukaan, suomalaiset kaupungit lämpenevät vuonna 2030 pienydinvoimalla.
LUT-yliopiston Lappeenrannan kampus. WIKIMEDIA COMMONS/TEEMU LEINONEN CC-BY-4.0
LUT-yliopiston Lappeenrannan kampus. WIKIMEDIA COMMONS/TEEMU LEINONEN CC-BY-4.0

Suomessa voi vuoteen 2030 mennessä olla sähköä tuottavia pienydinvoimaloita, Tekniikan Maailma kertoo.

Sekä VTT että LUT-yliopisto ovat suunnitelleet pienydinreaktoreita ja tahot yhdistivät viime keväänä voimansa. Nyt LUT tekee VTT:lle muun muassa reaktorin lämmönvaihtimeen liittyvää tutkimusta.

Mainos - sisältö jatkuu alla

VTT:n suunnittelema LDR-50 -reaktori on pieni, lämpöteholtaan 50 megawatin reaktori. Se perustuu samaan kevytvesireaktoritekniikkaan kuin yleisin nykyisin käytössä oleva ydinvoimalatyyppi.

– Siinä käytetään vettä, uraanidioksidia ja zirkonisuojakuorista polttoainetta. Jos jotakin menee prosessissa pieleen, lämpö siirtyy kätevästi veteen ja jälkilämmön poisto toimisi ilman sähköä. Lisäksi reaktori rakennetaan maan alle niin, että se on pahantekijöiltä turvassa, kertoo energiatekniikan professori Juhani Hyvärinen LUT-yliopistosta TM:lle.

Tavoitteena on, että Suomessa tuotettaisiin kaukolämpöä SMR-reaktoreilla vuonna 2030. Sitä ennen projektissa on kuitenkin edessä vielä monta vaihetta. VTT:n ydinenergia-tutkimusalueen johtaja Tommi Nymanin mukaan erityisen tärkeää on varmistaa, että reaktorin jäähdyttäminen häiriötilanteissa toimii tarkoitetulla tavalla, mutta myös reaktorin normaaliin käyttöön liittyvistä toiminnoista saadaan varmuus vasta kokeilemalla.

Tällä hetkellä tavoitteena on reaktorin valmistaisi suomalainen toimija. Toteutuessaan hanke tarkoittaisi, että ydinvoima-alalle tulisi uusia toimijoita, sekä laitevalmistajia että ydinvoimaa käyttäviä kaukolämpöyhtiöitä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Suomessa on luokkaa 20−30 kaupunkia, joissa voisi ajatella tuollaista reaktoria käytettävän 1−4 kappaletta. Siitä tulee äkkiä useita kymmeniä reaktoreja kotimaan markkinoille, Hyvärinen arvioi TM:lle.

Kiinnostuneita toimijoita on jo tiedossa ja projektissa on mukana kymmenisen enimmäkseen kunnallista energiayhtiötä Oulusta Lappeenrantaan. Kuntien näkökulmasta iso kysymys on, miten kaavoitus- ja ympäristölupaprosessit etenevät.

– Kaukolämpölaitoksissa täytyy kaavoituksen lähteä liikkeelle ajoissa. On todennäköisesti kriittinen polku tälle koko hankkeelle, että kunnat saavat prosessit ajallisesti läpi, arvioi Nyman.

Useiden rakennusten kerrotaan kärsineen vahinkoja.
Sodankylän observatorion talous on saatava tasapainoon ja johtamista parannettava, kertoo Oulun yliopisto.
Ympäristö- ja ilmastoministeri kommentoi kysymystä SDP:n vaatimuksesta.
Mainos