Vähemmän huutelua ja julistuksia, fokus toimintaan. Entinen ulkoministeri Timo Soini sanoo ymmärtävänsä hyvin valtiojohdon ajatuksenjuoksua ja toimintatapaa juuri nyt. Ja antaa tälle täyden tukensa.
– Se pitää olla auringonvarma, jos se (Nato)-hakemus lähtee, että se pikaisesti myös hyväksytään. Siinä ei ole tinkimisen varaa – myöskään Ruotsin suhteen. Me emme voi odottaa, että mitä Ruotsi tekee. Meidän täytyy itse tietää, mitä me teemme ja se täytyy olla varma. Kaikista hulluinta olisi se, että julistellaan sinne tänne jotain ja sitten ei mitään todellisuudessa tapahdu, Soini sanoo Verkkouutisten haastattelussa.
Soini toimi ulkoministerinä Juha Sipilän hallituksessa 2015-2019. Perussuomalaisten puheenjohtaja hän oli 1997-2017. Soini on seurannut tarkkaan Venäjän käynnistämää sotaa Ukrainassa ja tästä ryöpsähtänyttä turvallisuuspolitiikan keskustelua meillä Suomessa.
Oletetaan, että valmistelutyöt menevät putkeen ja Suomi päättää jättää Nato-hakemuksen. Olisiko se Suomen kannalta hyvä vaihtoehto?
– Se on, jos nämä premissit pitävät paikkansa. Minulla on asiasta mielipide, kuten presidentilläkin. Juuri nyt oikea menettelytapa on se, että ne ihmiset, jotka tästä ovat todella vastuussa – heidän ei pidä julistella yhtään mitään, vaan heidän pitää toimia.
Soini pitää hetken tauon ja jatkaa:
– Siinä tapauksessa olisin huolissani, jos minun tarvitsisi epäillä, mikä se kanta on tai valtiojohto ei tietäisi, mitä se tekee. Mutta luulen, että niin valtiojohto kuin ulko- ja puolustusministeriön ylin johtokin tietävät, mitä he tekevät.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on järisyttänyt kerta heitolla Suomen turvallisuusympäristöä. Isot mannerlaatat ovat liikkeessä.
– Kun nämä meidän pilarit ja aktiiviset vakauspolitiikat – ne ovat kaikki romuttuneet, niin kyllä ihmisten, jotka ovat oikeasti näistä vastuussa, täytyy nyt miettiä, millä hemmetillä tästä selvitään. Ja vaikka suunta olisi sitten selvä, täytyy miettiä, miten sinne navigoidaan ja päästään. Ja se on se tärkein juttu.
– Usein tässä maailmassa on niin, että he, jotka liput liehuen jotain julistavat, eivät sitten olekaan niitä samoja ihmisiä, jotka asiat hoitavat.
Ilmapiiri ”kuin herätekokouksissa”
Suomessa Nato-jäsenyyden kannatus on noussut lukemiin, joita ei ole koskaan nähty. Eduskunnastakin on tällä hetkellä vaikea löytää kansanedustajia, jotka ainakaan suureen ääneen vastustaisivat Natoon liittymistä. Kansallinen yhtenäisyys – se on nyt muodostumassa. Tämä kaikki on toki tärkeää ja mielipiteitään on kyettävä muuttamaan, jos olosuhteet muuttuvat.
Silti viime aikojen Nato-ilmapiiri on ollut Soinin mielestä välistä ”kuin herätekokouksissa”:
– Vähän vierastan sellaista ajattelutapaa, että ennen olin vastustaja ja sitten seuraavana päivänä minusta tuli kannattaja. Ajattelen vähän niin, että onkohan tuo ihminen harkinnut asiaa oikeasti.
– Takit kääntyvät nyt yhtä aikaa ja samassa tahdissa. Tällainen on minua aina vierastuttanut, niin Kekkosen Suomessa, EU-Suomessa kuin nytkin – tällainen kollektiivinen uskoontulo.
– Itse asia on hyvä, raide on hyvä ja presidentti hoitaa tätä juuri sillä tavalla kuin pitää. Se on nimittäin vaikea prosessi varmistaa, että kaikki hoituu niin kuin pitää. Tämä ei mene niin, että jokainen julistautuu asian kannattajaksi ja sitten sanotaan, että huomenna tämä tapahtuu.
Politiikassa toimiessaan Soini ei ole itse tunnustautunut selkeästi Nato-jäsenyyden kannattajaksi. Rivien välistä ja erilaisista asiayhteyksistä asia on ollut pääteltävissä. ”Mieluummin Nato kuin EU”, hän totesi Uuden Suomen haastattelussa jo vuonna 2008. Toisaalta hän totesi Ulkopolitiikka-lehdelle 2015, että ”kaikki ovat tietävinään minun Nato-kantani, mutta voin sanoa, etten tiedä sitä itsekään.”
– Perussuhtautumiseni Nato-jäsenyyteen on avoin, myönteinen lähtökohta ja se on minulla ollut jo pitkään, hän sanoo tässä ja nyt.
Suomessa on vuosikymmeniä toisteltu, ettei Nato-kysymys ole ajankohtainen ja vallitseva turvallisuuspolitiikan linja on hyvä. Nyt kaikki viittaa muutokseen ja siihen, että ratkaisuja haetaan jo lähikuukausina.
Onko nyt oikea ajankohta toimia?
– Juuri nyt on oikea ajankohta toimia ja kääntää kaikki kivet. Milloin sitten joku päätös tehdään tai hakemus jätetään – jos siihen päädytään – se on sitten asia erikseen. Koska sellaista tilannetta ei voi syntyä, että Suomi päättää hakea ja se ei sitten onnistuisikaan. Se olisi täydellinen katastrofi, ja se täytyy pitää koko ajan mielessä.
Millaisena riskinä pidät sitä, että Suomen turvallisuuspoliittiset ratkaisut voisivat eskaloida tilannetta Ukrainassa?
– Riskejä on tietysti moniin suuntiin, mutta sinänsä en tähän usko, koska se olisi myös osa Venäjän hybridioperaatiota. Heidän intresseissään on, etteivät Suomi ja Ruotsi liity Natoon ja tähän liittyen myös tarpeen tullen pelotella. Mutta sekään, etteikö meidän suomalaisina tulisi ottaa nämä reaktiot vakavasti ja huomioon, ei ole mitään putinismia tai trollin uhrin asemana oloa.
EU ansaitsee ”ysimiinuksen”
Palataan vielä Ruotsiin. Sanoit tuossa aiemmin, että Ruotsin ratkaisuja ei pidä jäädä odottelemaan. Mitä haittaa siitä olisi, jos Suomi ja Ruotsi etenisivät turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissaan eri tahtiin?
– Kaikista parasta tietysti olisi, että se ratkaisu, mihin päädytään, olisi molemmille sama. Se on ollut sitä tähänkin saakka eli että ei olla sotilaallisesti liittoutuneita.
Soini toteaa, että vastaavia ”ohareita”, mitä Ruotsi teki Suomen suuntaan EU:hun liittymisen alla, ei puolin tai toisin saa enää tulla. Ruotsissa poliittinen tilanne on kuitenkin tällä hetkellä erilainen, mitä Suomessa.
– Siellähän sosiaalidemokraattinen pääministeri on ilmoittanut kantanaan, että Ruotsi ei ole toistaiseksi liittymässä Natoon, kun taas meillä pääministeri (Sanna) Marin (sd.) ei ole ilmoittanut kantaansa. Se kanta (Ruotsin pääministerin) voi olla huomenna toinen, mutta se täytyy ottaa huomioon. Ja tästä voi tulla Ruotsissa myös syksyllä vaaliteema. Meillä taas uskon, että tämä asia on tavalla tai toisella ratkaistu ennen eduskuntavaaleja 2023. Eli siitä ei vaaliteemaa enää tule.
Entinen ulkoministeri Timo Soini myöntää, että Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan tuli hänellekin jonkinasteisena yllätyksenä.
– Kyllä ja ei. Siinä mielessä kyllä, että ajattelin heidän ymmärtävän, mitä tällainen operaatio Euroopan sydämessä merkitsee. Että tämä olisi järjenvastaista. Mutta sitten toisaalta, kun katsoo tätä pitkää linjaa aina Georgiasta 2008 lähtien, Krimin miehitys, Valko-Venäjän oppositioliikkeen kukistaminen ja niin edelleen, rankat operaatiot myös lännessä myrkytyksineen, niin siinä mielessä tämä ei yllätä. Kyllä lännen ja Suomenkin on syytä olla myös itsekriittinen, että Venäjä pääsi näin pitkälle, ennen kuin laitettiin vastaan.
Missä EU – siellä ongelma, oli perussuomalaisten ex-puheenjohtajan tunnettu slogan. Tässä ja nyt Soinin täytyy kuitenkin tunnustaa, että EU on toiminut sodan keskellä ”hyvin ja ryhdikkäästi”. Sota on yhdistänyt EU:n rivit ja unionilla on ollut valmius määrätietoisiin pakotteisiin ja myös aseapuun Ukrainalle.
– EU ansaitsee tässä kyllä ysimiinuksen – ja se tulee nyt kriitikon eikä uskovaisen suusta.
