Oppositiopuolueiden yhteinen välikysymys voi tarkoittaa niin sanottuun vihervasemmistohallitukseen paluuta, kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) arvioi blogissaan.
Hän viittaa tällä viikolla jätettyyn välikysymykseen velkaantumisesta. Välikysymyksen ovat tehneet yhdessä keskusta, SDP ja Liike nyt.
– Keskusta ilmoitti tekevänsä välikysymyksen yhdessä demarien kanssa ja näin palaavansa gallup-kärkeen nousseen SDP:n kainaloon. Keskusta näytti selvästi haistaneen ministeri-Audin nahkatakapenkin tuoksun demarien gallup-nosteessa, mutta samalla kääntäneensä selkänsä muun muassa suomalaisille yrittäjille, Heinonen tuumii keskustan menettelystä.
Hän huomauttaa, että vihervasemmiston yhteisessä välikysymyksessä nimittäin vastustetaan yrityksiä tukevan yhteisöveron maltillistakin laskua 20 prosentista 18 prosenttiin.
– Vielä demarivälirikkoaan esittäessään keskusta antoi ymmärtää kannattavansa yhteisöveron reipastakin laskua, Heinonen huomauttaa.
Nyt yhteisöveron alen lisäksi keskusta kertoi vastustavansa myös ylimpien marginaaliverojen laskua.
– Keskustankin mielestä onkin siis oikein, että suomalainen maksaa ansaitsemastaan lisätulosta lähes 60 prosenttia.
Heinonen ihmettelee oppositiopuolueiden toimintaa.
– Nyt siis Suomen velkakierteeseen itse omilla täysin vastuuttomilla toimillaan syössyt vihervasemmistoryhmä kritisoi maamme vaikeaa taloustilannetta keskustan ja SDP:n johdolla. Muistammehan miten viime kaudella keskustajohtoisessa talouspolitiikassa kaikki ongelmat ja myös Sanna Marinin hallituksen sisäisetkin kiistat ratkottiin lisävelalla, Heinonen muistuttaa.
– Velkaa otettiin satoja miljoonia sinne ja miljardeja tänne. Kaikki uudistukset ja myös työllisyystoimet (yhtä lukuun ottamatta; eläkeputken poisto) jätettiin tekemättä ja velkavedolla painettiin maamme keulaa syvemmälle. Valtion talouden kehykset rikottiin ja huolta huomisesta ei tunnettu. Rahaa oli, hän jatkaa.
Heinosen mukaan nyt kokoomuksen johdolla on sitten toteutettu pitkään myös keskustan ainakin juhlapuheissaan esillä pitämä paikallinen sopiminen.
– Kysymys kuuluukin, että vastustaako keskusta jo nyt demari-ihastuksissaan sitäkin? Todennäköisesti. Ja olihan se erikoista, että viime viikolla, kun eduskunta käsitteli muun muassa karhun ja muiden suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen sallimista, niin keskusta esitti asiassa vastalauseen. Näitä merkkejä punamultahallituksen tien tasoittamisesta on siis näkynyt monissa paikoissa.
Heinosen mukaan diplomaattisuhteita on siis palauteltu niin demareiden kuin vihreiden ja koko vihervasemmiston suuntaan.
– Punamultahallitukseen ilmoittautui eilen mukaan myös vihreät ilmoittaen tekevänsä oman myös hallituksen kaatamiseen tähtäävän ”varjovälikysymyksen”. Asetelma on siis aikalailla selvä ja tuttu ja ennen muuta tässä yllätti se, että keskusta teki näin konkreettisen paluun demarien kainaloon? , Heinonen kysyy.
– Ja on myös täysin selvää, että myös vasemmistoliitto vielä tullee tähän rintamaan asemoimaan itseään välikysymyskeskustelussa, vaikka nyt punaisimpia nimiä ei itse välikysymyksen allekirjoituksista löydykään, hän jatkaa.
Heinonen huomauttaa, että Marinin hallituksen aikainen punamultayhteistyö teki siis näin paluun.
– Ja viime vaalikaudeltahan muistamme sen miten itseasiassa palkansaajien verotus kiristyi kaikilla tulotasoilla ja hallituspuolueiden riveistä välitettiin, että velkaraha on ilmaista. Nyt on selvää, että korkomenot ovat nelinkertaistuneet vuodesta 2022, ja niiden arvioidaan nousevan jopa 4,8 miljardiin euroon vuoteen 2029 mennessä.
LUE MYÖS:
Karoliina Partanen: SDP ja keskusta solmivat toukokuun kihlauksen
