Hallituksen budjettiriihessä haettiin kaasua talouskasvulle, mutta samalla painettiin jarrua velkaantumiselle. Näin kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) luonnehtii Petteri Orpon (kok.) hallituksen budjettiriihen päätöksiä Aamupostissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan.
– Maamme taloudessa onkin onneksemme vihdoin nähtävissä myönteisiä merkkejä. Teollisuudessa tilauskirjat ovat täyttyneet nopeammin kuin vuosi sitten ja investointeja on lähtenyt liikkeelle. Nyt tehdyillä ratkaisuilla tuemmekin tätä viriävää talouskasvua, Timo Heinonen kirjoittaa.
Heinonen on jakanut kuvakaappauksen lehden paperiversiossa julkaistusta kirjoituksesta myös viestipalvelu X:ssä.
Hänen mukaansa talouskasvun tukeminen ja vastuullisen taloudenpidon jatkaminen onkin välttämätöntä, jotta meidän jokaisen turvallisuudesta ja tärkeistä palveluista pystytään huolehtimaan myös jatkossa.
– Ostovoiman vahvistamiseksi kevennämme erityisesti pieni- ja keskituloisten verotusta, kasvatamme työtulovähennyksen lapsikohtaista korotusta ja alennamme ylimmän marginaaliveroasteen noin 52 prosenttiin.
Heinonen nostaa esiin myös yrittämisen edellytyksiin tehtävät parannukset. Niitä ovat esimerkiksi yhteisöveron laskeminen 18 prosenttiin [vuodesta 2027 lähtien].
Vaikka Suomen taloudessa on nähtävillä myönteisiä merkkejä, tuoreimmat työllisyysluvut eivät ole näyttäneet hyviltä. Heinonen huomauttaa, että talouskasvun vaikutukset näkyvät työllisyydessä viiveellä.
– Siksi päätimme työllisyystilanteen nopeaksi helpottamiseksi panostaa erityisesti nuorten työllistymiseen omalla työllistymissetelillä, mutta myös rakennusalan vauhdittamiseen, pienyrittäjien työllistämisedellytysten parantamiseen ja jatkaa samalla toimia kasvun edistämiseksi.
Kirjoituksessaan Heinonen nostaa esiin myös turvallisuuden merkityksen. Tällä hän viittaa esimerkiksi maanpuolustukseen käytettäviin rahoihin. Kansanedustaja muistuttaa myös, että vakaa talous on osa turvallisuutta.
– Siksi julkisen talouden velkasuhteen vakauttaminen hallituskauden loppuun mennessä on keskeisin finanssipoliittinen tavoitteemme. Julkisen talouden kriisinsietokyvyn ja hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen turvaaminen myös tuleville sukupolville edellyttää velkaantumisen taittamista, Heinonen painottaa.
Sosiaaliturvaan, lapsiperheiden tai eläkkeensaajien etuuksiin tai sosiaali- ja terveyspalveluihin ei Heinosen mukaan kohdisteta enää säästöjä. Hänen mukaansa säästöjä ei kohdisteta myöskään maamme huoltovarmuudenkin kannalta keskeiseen maatalouteen, sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin eikä urheiluun ja liikuntaan.
– Kiistaton tosiasia on kuitenkin sekin, että julkisen talouden perustan korjaamista on jatkettava myös tulevilla vaalikausilla.
Alkavan syksyn tärkein poliittinen keskustelu koskee Heinosen mukaan niin sanottua velkajarrua, johon kaikki eduskuntapuolueet sitoutuisivat. Hän huomauttaa, että Suomen luottoluokituksen heikentyminen ja EU:n yhteiset taloussäännöt edellyttävät vastuullisen talouspolitiikan jatkamista.
– Näin siis samaan aikaan painamme kaasua talouskasvulle, mutta jarrua maamme velkaantumiselle, Heinonen kiteyttää.
