Tanskan sotilastiedustelu varoittaa, että sotatoimien rauhoittuminen Ukrainassa saa Venäjän kääntämään katseensa Naton lähialueille. Sotilastiedustelu DDIS arvioi, että Venäjällä saattaa olla valmiudet aloittaa täysimittainen sota Natoa vastaan seuraavien viiden vuoden aikana. Saman arvion on esittänyt aiemmin myös Institute for the Study of War (ISW). Venäjä on jo useiden vuosien ajan valmistellut yhteiskuntaa konfliktiin Naton kanssa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Tiistaina julkaisemassaan vuosikatsauksessa DDIS arvioi, että Venäjän halukkuus ryhtyä sotaan Naton kanssa voi kasvaa, jos Euroopan maat eivät samanaikaisesti rakenna sotilaallisia voimavarojaan vastauksena Venäjän kehitykseen.
Toistaiseksi Venäjä välttää toimia, jotka voisivat laukaista Naton viidennen artiklan eli keskinäisen puolustuksen. Venäjän riskinotto voi kuitenkin kasvaa, jos se havaitsee voimatasapainon muuttuvan omaksi edukseen. Tällainen tulkinta voisi syntyä, jos Venäjä mieltää Naton heikentyvän tai saa aihetta epäillä Yhdysvaltojen tukea Euroopalle.
DDIS varoittaa erityisesti siitä, että Ukrainan sodan lopettaminen tai muuttuminen jäädytetyksi konfliktiksi tavalla vapauttaa Venäjän sotilaallisia resursseja. Tällöin ne voivat osallistua johonkin toiseen sotilaalliseen konfliktiin.
DDIS:n arviossa hahmotellaan aikataulu Venäjän kasvavalle sotilaalliselle uhalle, jos vihollisuudet Ukrainassa päättyvät. Kuudessa kuukaudessa Venäjä voisi olla valmis paikallisiin sotatoimiin naapurivaltiota vastaan, kahdessa vuodessa se voisi uskottavasti uhata Nato-maita Baltiassa ja viidessä vuodessa se voisi olla valmis laajamittaiseen sotaan Euroopassa. Nämä oletukset pätevät, elleivät Nato-maat varustaudu samaan tahtiin kuin Venäjä.
DDIS kiinnittää huomiota Suomen sotilastiedustelun aiemmin tänä vuonna kertomaan siitä, miten Venäjä pyrkii kasvattamaan joukkojaan Suomen ja Baltian lähialueilla. Leningradin sotilaspiiri on perustettu uudelleen, ja asevoimien reformin tavoitteena on kasvattaa sotilaallista voimaa lähimmän kahden vuoden aikajänteellä.
– Ukrainan sodan päättymisen jälkeen Venäjä kuitenkin todennäköisesti priorisoi luoteista suuntaansa ja pyrkii nopeuttamaan uudistusten toimeenpanoa, Suomen sotilastiedustelun katsauksessa todetaan.
Venäjän strategiset intressit eivät kokonaisuutena arvioiden muutu, kävi Ukrainassa kuinka tahansa. Pohjola on merkityksellinen, ja Venäjän strateginen intressi on turvata Itämeren käyttö kaikissa tilanteissa. Arktinen alue on sekä Suomen sotilastiedustelun tammikuisen katsauksen että DDIS:n helmikuisen katsauksen mukaan Venäjän näkökulmasta ensisijaisesti sen asevoimien pelikenttä, eikä se suhtaudu myönteisesti ulkopuolisten toimintaan alueella. DDIS:n mukaan Venäjä tavoittelee pelotetta, jolla se pitäisi muut toimijat pois uhkaamasta jalansijaansa arktisilla alueilla.
Torstaina Venäjän valtiollisesti ohjatut mediat, esimerkiksi uutistoimisto Ria, Moskovski Komslomolets ja Komsomolskaja Pravda kertoivat Venäjän ulkoministeriön Eurooppa-yksikön päällikön Artem Studennikovin mielipiteistä. Studennikovin mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on uhka, johon Venäjä tulee vastaamaan.
– On luonnollista, että vihanmielinen sotilaallinen toiminta rajojemme välittömässä läheisyydessä ei voi jäädä vaille tehokkaita vastatoimia, joihin kuuluvat sotilaallis-tekniset toimet, Studennikov sanoi.
Erityisesti Studennikovia närästää Itämeri.
– Kaikille tulisi olla kristallinkirkasta, että huolimatta Naton pyrkimyksistä muuttaa Itämeri ”sisäiseksi järvekseeen”, Venäjän federaatio tulee varmistamaan uskottavan legitiimien intressiensä suojelun Itämeren alueella.
