Tiedustelupäällikkö paljastaa Ukrainan sodan rajun laskelman: Tätä Moskova vähintään tavoittelee

Viron ulkomaantiedustelun päällikön mukaan länsimaat eivät osaa päättää, mihin ne pyrkivät Ukrainassa.
Ukrainalaissotilaat harjoittelevat kranaatinheittimellä Puolassa. AFP / LEHTIKUVA / WOJTEK RADWANSKI
Ukrainalaissotilaat harjoittelevat kranaatinheittimellä Puolassa. AFP / LEHTIKUVA / WOJTEK RADWANSKI

– Lännellä ei ole lainkaan strategiaa edes kahden vuoden sodan jälkeen. Tämä on suuri ongelma. Emme saa sovittua, mitä me oikeasti haluamme saavuttaa, Viron ulkomaantiedustelun päällikkö Kaupo Rosin sanoo saksalaisen t-onlinen haastattelussa.

Hän jatkaa, että Ukraina voisi voittaa sodan, mikäli tähän löytyisi lännestä poliittinen tahto.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Tämän täytyy olla selvää meille kaikille: jos lopetamme avun tai annamme sen tyrehtyä, ei Ukrainan sotilaallista tappiota voida enää estää. Kyseessä on raju, mutta yksinkertainen yhtälö, Viron sotilastiedustelua aiemmin johtanut Rosin toteaa.

Venäjällä sitä vastoin on Ukrainassa selkeät tavoitteet.

Tiedustelujohtajan mukaan Kreml tavoittelee vähintään neljän laittomasti paperilla Venäjään vuonna 2022 liitetyn Ukrainan alueen kaappaamista itselleen.

– Se aloittaako Venäjä uuden suurhyökkäyksen Harkovaan tai Odessaan, riippuu rintamatilanteesta. Yksi asia on kuitenkin varma. Venäjä tulee tarvitsemaan lisää sotilaita jokaiseen merkittävään hyökkäysoperaatioon, Kaupo Rosin arvioi.

Viron tiedustelun mukaan Venäjä pystyy nyt värväämään noin 30 000 sopimussotilasta kuukaudessa. Rosin laskee tahdin riittävän kevyesti kattamaan tappiot taistelukentällä. Eteneminen nykyistä syvemmälle Ukrainaan vaatisi kuitenkin hänen mukaansa merkittävästi lisää joukkoja ja suuren liikekannallepanon kerralla. Sellaista on tuskin tulossa.

Venäjän diktaattori Vladimir Putinin vuoden 2022 syksyllä antama määräys osittaisesta liikekannallepanosta on yhä voimassa. Liike herätti runsaasti närää kansan parissa ja sen poliittisia kustannuksia on pidetty korkeina.

Poimintoja videosisällöistämme

– Venäjälläkin on kasvavaa sotaväsymystä. Se ei ole yhtä näkyvää kuin lännessä, mutta riittävän merkittävää, että Venäjän johto seuraa sitä huolella ja tekee toimia.

– Kremlillä on toistaiseksi tilanne hallinnassa. Surijoiden kanssa järjestetään tapaamisia tai heidät ostetaan hiljaiseksi. Toinen mobilisaation aalto voisi horjuttaa hallintoa.

Hyökkäys Nato-maahan?

Kaupo Rosin muistuttaa, ettei Venäjän asevoimien aggressiivisen värväyksen tarkoituksena ole pelkästään joukkojen syöttäminen Ukrainaan. Osa uusista joukoista jyvitetään hänen mukaansa valmiuteen mahdolliseen konfliktiin muita naapurimaita vastaan.

Kreml on ilmaissut useaan otteeseen jo ennen suurhyökkäystä Ukrainaan haluavansa määritellä Euroopan turvallisuusjärjestyksen uudelleen. Tämä strateginen tavoite ei Kaupo Rosinin mukaan ole kadonnut minnekään.

– Se, miten tähän tavoitteeseen pyritään, voi vaihdella. Sotilaallisen voiman käyttö on kuitenkin aina yksi vaihtoehto. Ukrainan sotaretki on tällä hetkellä yhtälön suurin muuttuja. Jos Venäjä häviää sodan, on sen johdon arvioitava asioita uudelleen. Heidän huomionsa ja resurssinsa keskittyisivät todennäköisesti yhä enemmän Ukrainaan. Eurooppa häviäisi tutkalta.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Venäjän voiton seuraukset olisivat puolestaan tiedustelupäällikön mukaan synkät.

– Meillä olisi voitokas ja itsevarma Venäjä, joka kohdistaisi aggressionsa missä tahansa muodossa muita Itä-Euroopan valtioita vastaan.

LUE MYÖS:
Viron tiedustelu varoittaa muutoksesta Moskovan vaikuttamisessa: Ajan kysymys, että ihmisiä aletaan tappaa

Donald Trumpin linja on ehtinyt asiantuntijoiden mielestä aiheuttaa merkittävää vahinkoa.
Kohteena oli yksi Venäjän vanhimmista ja suurimmista polttoaineteollisuuden tuotantolaitoksista.
Ukrainalaiset tiesivät odottaa Venäjän mekanisoituja joukkoja Lymanissa,
Mainos