Keskiviikkona tuli kuluneeksi tasan seitsemän vuotta siitä, kun eduskunta hyväksyi toisessa käsittelyssä siviili- ja sotilastiedustelulait yksimielisesti ilman äänestystä.
Valtiopäiväneuvos, keskustan entinen kansanedustaja Tapani Tölli muistelee Facebookissa, miten tiedustelun superlait aikanaan eduskunnassa menivät läpi.
Tölli toimi tuolloin tiedustelulakihankkeen parlamentaarisen seurantaryhmän puheenjohtaja. Hän oli myös eduskunnan perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja.
– Olin vuoden 2015 joulukuusta lähtien ollut tiiviisti tämän laajan, monivaiheisen ja haasteellisen kokonaisuuden parissa, hän kertoo.
– Työ vaati melkoisen määrän neuvotteluja, henkilökohtaisia tapaamisia, kokouksia ja yhteistä työtä yhteisen ymmärryksen rakentumiseksi. Se lopulta onnistui, vaikka lähtötilanne ei ollut selvä ja yhtenäinen.
Eduskunnassa ei aluksi oltu asiasta yksimielisiä. Tölli muistelee erästä kansanedustajaa, joka kertoi hänelle vastustaneensa vaalikauden alussa julkisesti niin sanottuja ”urkintalakeja”, mutta oli lopulta itse ensimmäisten joukossa hyväksymässä niitä tyytyväisenä.
– Työssä keskeistä oli luottamuksen rakentaminen, kuunteleminen, sitouttaminen ja yhteisen tilannekuvan aikaansaaminen. Jyräämisellä asia ei olisi onnistunut. Sitäkin minulle tosin jotkut esittivät. Vastasin, että ei. Tässä pitää kaikki saada pidettyä mukana, Tölli kirjoittaa.
Tiedustelu uudistui nykyaikaan
Siviili- ja sotilastiedustelulait muuttivat turvallisuusviranomaisten toimintaa merkittävästi. Ne antoivat suojelupoliisille ja puolustusvoimille aiempaa selvemmät oikeudet hankkia ennakoivasti tietoa kansallista turvallisuutta uhkaavista asioista.
Lait mahdollistivat esimerkiksi rajat ylittävän tietoliikennetiedustelun, ulkomailla tapahtuvan tiedonhankinnan ja uusien tiedustelukeinojen käytön. Samalla tiedustelutoiminnan valvontaa vahvistettiin tuomioistuimilla, tiedusteluvalvontavaltuutetulla ja eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnalla.
– Turvallisuustilanteemme on lyhyessä ajassa ratkaisevasti muuttunut. Tämän takia lakien uudistaminen oli välttämätöntä. On tärkeä asia, että turvallisuuspolitiikassamme on suuri yksimielisyys. Se on vaalimisen arvoinen asia. Päätöksentekomme ja oikean tilannekuvan kannalta merkittävä tekijä on toimiva tiedustelujärjestelmä, Tölli kirjoittaa.
Parlamentaarista eli kaikkien eduskuntapuolueiden yhteistä valmistelutapaa tulisi hänen mielestään käyttää nykyistä enemmän.
– Työ konkreettisesti toi esiin itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlavuoden tunnuksen ”yhdessä”. Oma onnistuminen tulee vain yhteisen onnistumisen kautta. Parlamentaarinen valmistelu osoitti voimansa.
Tölli on julkaissut tekstin saatteeksi kuvan parlamentaarisen ryhmän viimeisestä kokouksesta. Mukana kuvassa hänen mukaansa olivat myös sisäministeriön, suojelupoliisin, puolustusministeriön, pääesikunnan ja oikeusministeriön edustajat.