Virolainen turvallisuusasiantuntija Eerik-Niiles Kross oudoksuu näkemyksiä, joiden mukaan Ukrainalle annettava aseapu voisi johtaa Venäjän aloittaman hyökkäyssodan eskaloitumiseen.
– Se tekosyy, että meidän ei pitäisi antaa aseita, koska aiheuttaisi eskalaation, mitä se edes tarkoittaa? Mikä eskalaatio? Venäläisethän ovat jo eskaloineet kuumimpaan konfliktiin sitten toisen maailmansodan, Kross sanoo Radio Free Europelle antamassaan haastattelussa.
Hän uskoo lännen aseavun jatkuvan riippumatta siitä, että Ukraina kykenee nyt iskemään myös syvällä Venäjän miehittämällä Krimillä oleviin kohteisiin.
– Samat ihmiset, jotka alussa sanoivat, että ukrainalaisille ei ole mitään järkeä antaa aseita, koska siitä ei olisi mitään apua eikä sillä ei olisi mitään merkitystä, koska venäläiset voittaisivat joka tapauksessa, sanovat nyt: ”Emme voi antaa ukrainalaisille enempää aseita, koska se kääntyisi itseään vastaan”, hän toteaa.
Eerik-Niiles Kross on Viron pääministerin Kaja Kallaksen johtaman reformipuolueen kansanedustaja ja parlamentin ulkoasiainvaliokunnan jäsen. Ennen poliittista uraansa hän on toiminut muun muassa Viron turvallisuus- ja tiedustelupalvelujen koordinaattorina sekä maansa diplomaattiedustajana Lontoossa ja Washingtonissa.
Ukrainan käsi ulottuu Krimille
Kross ei usko, että Ukrainan asevoimien Krimille toteuttamat iskut olisivat tulleet suoranaisena yllätyksenä Venäjän sotilasjohdolle.
– He ovat olleet jo viikkojen ajan huolissaan siitä, että he ovat menettäneet ammusvarastojaan jopa 80 tai 90 kilometrin etäisyydellä rintamalinjojen takana. Uskoisin siis, että Venäjän operatiiviset suunnittelijat ovat ottaneet tämän huomioon, mutta on se silti hyvä todiste ukrainalaisten kyvyistä. En vielä kutsuisi sitä vielä strategiseksi läpimurroksi, mutta sanokaamme, että suunta on positiivinen, hän sanoo.
Erityisen tärkeä on hänen mielestään iskujen vaikutus ukrainalaisten omiin mielialoihin, sillä se on omiaan valamaan itseluottamusta ja osoittamaan, että puolustustaistelu voidaan ulottaa myös Venäjän anastamalle Krimille.
Venäjän odotettavissa olevat vastatoimet ovat Krossin mielestä helposti ennakoitavissa.
– Todennäköisesti se tekee enemmän samaa kuin tähän mennessäkin: hyökkää rutiininomaisesti satunnaisia ukrainalaisia kaupunkeja ja kyliä vastaan. Venäläiset vastaavat siis siten kuin parhaiten osaavat: tappamalla siviilejä. Tämä ei oikeastaan muuta tasapainoa taistelukentällä, hän toteaa.