Vero voi tuntua yksinkertaiselta ratkaisulta vaikeaan kysymykseen, mutta sitä se ei lähes koskaan ole, kommentoi Elinkeinoelämän keskusliitto EK pintaan taas pulpahtanutta terveysverokeskustelua.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) väläytti viime viikolla terveysveron säätämistä. Hänen mukaansa transrasvat, suola ja lisätyt sokerit ovat verrattavissa jopa alkoholiin ja tupakkaan.
EK:n mukaan terveysvero voi johtaa elintarvikkeiden hintojen nousuun, kotimaisen tuotannon kaventumiseen ja jopa tavoitteensa kannalta päinvastaiseen lopputulokseen. Jos halutaan kansanterveydellisiä muutoksia niihin vaikutetaan helpommin valistuksella ja terveellisen ruoan saatavuudella ja valikoimalla. Sokerin, rasvan tai suolan verotus ei lisäisi esimerkiksi kuitujen määrää suomalaisten lautasella.
– Terveysperusteinen vero on helppo heittää ajatuksena monitahoiseen ongelmaan. Ihmisen terveys on kuitenkin moninainen kokonaisuus, eikä yksittäinen ainesosa ruokavaliossa ole avain onneen tai portti epäonnistumiseen. Monipuolinen ravintorikas ruokavalio voi sisältää monista eri raaka-aineista valmistettuja tuotteita ilman rajoituksia, toteavat EK:n veroasiantuntija Tiina Ruohola ja Elintarviketeollisuusliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Jukka Ihanus blogikirjoituksessaan.
– Lainsäädännön tasolla luonnollisen ja lisätyn sokerin verottaminen eri tavoin on äärimmäisen haastavaa, ellei mahdotonta. Tärkeää on myös huomioida, että EU-säännökset asettavat rajoituksia samanlaisten tuotteiden erilaiselle verokäsittelylle.
Kirjoittajien mukaan pahimmillaan terveysperusteinen vero asettaa kotimaiset toimijat kilpailullisesti mahdottomaan asemaan tuontiruoan kanssa.
– Hyvä verojärjestelmä on ennakoitava, ja veron keräämisen kustannukset ovat suhteessa siitä saatavaan tuottoon. Jotta terveysperusteinen vero johtaisi hintaohjaukseen, olisi veron määrän oltava huomattavan suuri. Tämä jo itsessään vaikuttaisi negatiivisesti kotimaiseen ruokatuotantoon, katsovat Ruohola ja Ihanus.
He muistuttavat Suomessa aiemmin käytössä olleesta makeisverosta. Siitä vuonna 2019 tehty tutkimus kyseenalaistaa sen, voidaanko valmisteveroilla voisi kuluttajien käyttäytymistä. Mikäli taas tavoite on kasvattaa verotuloja, siihenkin on asiantuntijoiden mukaan helpompia keinoja.
– Jos käytetään eduskunnan hyväksymän virvoitusjuomaveron sisältämän sokerin verotaulukkoa, suklaapatukan hinta nousisi pari senttiä, mikä tuskin ohjaisi kulutusta pois makeisista. Elintarviketeollisuudelle ja verottajalle se kuitenkin aiheuttaisi merkittävän hallinnollisen taakan.
– Jos terveysveron ensisijainen tavoite on fiskaalinen, siihen on olemassa tehokkaampia keinoja kuin ruoan valmisteverot. Jos tavoite on terveydellinen, veron vaikuttavuudesta ei ole takeita.
Ruoholan ja Ihanuksen mielestä terveysperusteinen vero sotisi hallituksen omia tavoitteita vastaan, kun sääntelyä on tarkoitus purkaa ja elintarvikevientiä kasvattaa. Lisäksi jo epävarmuus, jota mahdollinen uusi vero aiheuttaa, on omiaan lykkäämään yritysten investointeja.
