Toukokuussa Työeläkevaluuttajat Tela ry:n toimitusjohtajana aloittaneen Saara-Sofia Sirénin ensimmäiset viisi viikkoa ovat olleet kiireisiä. Työeläkeasioiden opiskelun ohella Sirén on kiertänyt kevään ja alkukesän puoluekokouksissa kertomassa työeläkejärjestelmästä. Niin SDP:n, keskustan kuin kokoomuksenkin puoluekokouksissa aihe selvästi kiinnosti.
Eläketurvakeskuksen kesäkuun alussa julkaiseman Eläkebarometrin mukaan noin puolet suomalaisista luottaa eläkejärjestelmään ja lähes yhtä moni arvioi, että eläkevaroja hoidetaan luotettavasti. Luottamus on säilynyt samalla tasolla kuin viimevuotisessa kyselyssä.
Edellisiin kyselyihin verrattuna entistä harvempi kuitenkin uskoo, että eläke takaa kohtuullisen toimeentulon, tai että eläkkeet pystytään maksamaan myös tulevaisuudessa. Aiemmin keväällä Eläketurvakeskus uutisoi, että lähes puolet nuorista aikuisista säästää eläkeaikaa varten, sillä he epäilevät muita useammin, pystytäänkö eläkkeitä maksamaan tulevaisuudessa ja että takaavatko eläkkeet kohtuullisen toimeentulon.
Tätä luottamusta olisi vahvistettava, Sirén sanoo Verkkouutisten haastattelussa.
– On äärimmäisen hieno asia, että nuoret ovat kiinnostuneita omasta tulevaisuuden turvastaan, mihin liittyy myös tämä eläkekeskustelu, ja että entistä useampi nuori on innostunut sijoittamisesta ja säästämisestä. Mutta toisaalta minusta tuntuu, että on käynyt vähän niin, että tästä on tullut ikään kuin tällainen itseään ruokkiva puheenparsi. Sellainen että ”ei me kuitenkaan päästä eläkkeelle” tai ”ei me kuitenkaan mitään eläkettä saada”. Ja tähän viestiin Ja tähän viestiin ei olla onnistuttu vastaamaan, vaan ajatus on jäänyt elämään, Sirén pohtii.
Jotta viesti eläkejärjestelmän kestävyydestä menisi paremmin perille, Tela aikoo esimerkiksi lisätä näkyvyyttään erityisesti sosiaalisessa mediassa. Nuorille halutaan viestiä asiantuntijoiden ja faktatiedon kautta, että eläkejärjestelmä kestää kansainvälistä vertailua, se on toiminut hyvin ja että järjestelmä on vakaalla pohjalla.
– Meillä on itse asiassa juuri kesän kynnyksellä hyväksytty eduskunnassa eläkeuudistus ja minusta tuntuu, että kauhean moni ei oikein noteerannut sitä. Tässä pohjaa ja järjestelmän kestävyyttä on jälleen vahvistettu, mikä on nimenomaan nuorten kannalta tärkeä asia, Sirén sanoo.
Poliitikot ovat tehneet pitkin kevättä eläkejärjestelmää koskevia avauksia. Esimerkiksi keskusta ja vasemmistoliitto ovat esittäneet eläkekaton käyttöönottoa. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) taas sanoi Pääministerin haastattelutunnilla toukokuun lopussa, että osana sopeutustoimia myös eläkejärjestelmä on otettava tarkasteluun.
Sirén muistuttaa, että eläkejärjestelmä on syystä oma valtiontaloudesta erillinen järjestelmänsä. Hän pitää eläkejärjestelmän ympärillä käytävää keskustelua luottamusta heikentävänä.
– Nyt kun eläkekeskustelua käydään ikään kuin tämän tällä hetkellä vallitsevan valtiontalouden alijäämän kautta, niin se on jo itsessään osaltaan luomassa epävarmuutta. Eläkejärjestelmää pitää kuitenkin muistaa ajatella ylisukupolvisesti. Muutokset, jotka tehdään tänään, heijastuvat järjestelmään vasta vuosien ja vuosikymmenten kuluttua. Ja ne osuvat nimenomaan nuoriin, hän sanoo.
Sirén nostaa esimerkiksi vuoden 2005 työeläkeuudistuksen, jolloin eläkettä alkoi kertyä myös tietyiltä palkattomilta jaksoilta kuten vanhempainvapaalta ja tutkintoon johtavan opiskelun ajalta.
– Näillä on merkitystä, kun nuori miettii opintojaan tai haaveilee perheestä, Sirén muistuttaa.
Tela ehti jo kesän korvalla julkaista omat eduskuntavaalitavoitteensa. Kun työikäisen väestön määrä Suomessa vähenee, osaamistasoa pitää nostaa, kuuluu yksi järjestön tavoitteista. Koulutustason nosto torjuisi Telan mukaan pienenevien ikäluokkien negatiiviset vaikutukset palkkasumman kehitykseen vahvistamalla tuottavuutta.
Telan mukaan korkeakoulutustavoite olisikin nostettava kunnianhimoisesti 70 prosenttiin ikäluokasta, kun se nykyisellään on noin 40 prosenttia. Samalla hakijasuma korkeakoulutukseen tulisi purkaa.
– Orpon hallituksen päätös siitä, että avataan avoimen korkeakoulun väyliä niille nuorille, jotka ovat jääneet ilman opiskelupaikkaa, on yksi esimerkki miten tilannetta voidaan parantaa, Siren sanoo.
Saara-Sofia Sirén haluaa viestiä nuorille, että vaikka meillä on ympärillä paljon epävarmuuksia, on tapahtunut valtavan paljon myös hyviä asioita, jotka antavat toivoa ja luovat mahdollisuuksia.
– Mutta meidän aikuisten tehtävä on luoda nuorille näkymä pidemmälle tulevaisuuteen, hän muistuttaa.