Työt ja jokapäiväiset henkilökohtaiset tehtävät hoiteleva tekoälyavustaja on Wall Street Journalin mukaan kehittymässä tekoälyboomin seuraavaksi vaiheeksi. Avustajaa käskytetään yksinkertaisilla komennoilla ilman mitään koodaamisen opettelua.
Anthropicin Claude Code, Cursor ja OpenAI:n Codex osaavat jo nyt kirjoittaa ja korjata ohjelmistoja, mikä on avannut yhtiöille valtavan, uuden tulonlähteen. Tämän onnistuminen on saanut kehittäjät tavoittelemaan vieläkin kunnianhimoisempaa maalia: koko elämämme automatisointia.
– ChatGPT aloitti sellaisena, joka osasi vastata kysymyksiimme, mutta pitkän ajanjakson visio on aina ollut super-avustaja, joka voi oikeasti auttaa asioiden tekemisessä, sanoo OpenAI:n ChatGPT:n johtaja Nick Turley.
Ohjelmointikoodin täydentäjästä kehittyi hyvin nopeasti osittain itsenäinen tekoälybotti tai ”agentti”, joka voi työskennellä tuntikausia vaatien vain vähän ihmisen valvontaa. Bottia voi käskeä luomaan esitys töihin, koordinoimaan perheen aikataulut ja hakemaan koripalloturnauksen ottelukaavio. Samalla se oppii käyttäjänsä henkilökohtaiset mieltymykset, eikä mitään koodausta tarvita.
– Minulle koodaus on tavallaan uutta lukutaitoa, mutta onneksi koodaamisen oppiminen on nyt helpompaa kuin oli lukemaan oppiminen, koska ei tarvitse harjoitella, vaan työkalu tekee sen puolestasi. Mutta en halua kaunistella sitä: siitä tulee hyvin mullistavaa, sanoo Boris Cherny, Anthropicin Claude Coden johtaja.
Muutos on muuttanut pysyvästi koodaajien elämän ja synnyttänyt biljoonien dollarien markkinan, kun sijoittajat ja johtohenkilöt pohtivat teknologian potentiaalia eri alojen muokkaajana, mukaan lukien rahoitus, laki ja terveydenhuolto. Samalla katoaa paljon työpaikkoja.
– Kun ajattelee tietotyön tulevaisuutta, tässä on yrityksille monen biljoonan dollarin tilaisuus. On melkein niin, että jos osaat kuvitella jotain tai kuvailla mitä haluat, voit rakentaa sen, sanoo OpenAI:n kasvujohtaja Denise Dresser.
Kalifornian piilaaksossa tekoälyagenteista on jo tullut elämäntapa. Pääomasijoittaja ja Theory Venturesin perustaja Tomasz Tunguz käyttää niitä luomaan kaavioita, blogikirjoituksia ja esityksiä. Jossain vaiheessa hän alkoi käyttää tekoälyyn 100 000 dollaria vuodessa. Se kului Googlen, Anhtropicin ja OpenAI:n tekoälytyökalujen tilauksiin sekä maksuihin, joilla hän pääsi suoraan käsiksi niiden mallien ohjelmointirajapintoihin.
– Varaan matkat, tutkin lomakohdetta, luen lehdet; kaikki sähköpostini kulkee sen kautta, samoin ruokaostokset, musiikkisuositukset – en enää lue aikakauslehtiä – kaikki kysymykseni, kaikki, mitä haluan tietää, kulkee tekoälyn kautta, Tunguz sanoo.
Anhtropic ja OpenAI laskuttavat noin 200 dollaria kuukaudessa kalleimpien tekoälytyökalujensa käytöstä. Antropicin Claude Code on tuottanut vuodessa 2,5 miljardin dollarin liikevaihdon.
Samaan aikaan monet menettävät yöunensa tietäen, että käyttäessään näitä työkaluja he tahattomasti kouluttavat tekoälymallin korvaamaan heidät töissä tai että he edustavat laajan työpaikkojen katoamisen ja lopulta taloudellisen romahduksen alkua.