Tekoäly voi tehdä hetkessä työn, johon ihmiskääntäjältä kuluisi aikaa lähes kaksi kuukautta. Kehitys herättää voimakasta huolta siitä, tuleeko tekoäly hävittämään kääntäjien ammattikunnan kokonaan.
Kokenut kirjallisuudenkääntäjä Martin Aitken sanoo Tanskan yleisradioyhtiö DR:lle, että tekoälyn käyttö herättää hänessä ahdistusta ja jopa vastenmielisyyttä.
Suurin huoli liittyy nimenomaan siihen, että tekoäly on moninkertaisesti nopeampi kääntämään pitkiä tekstejä kuin ihminen. Erot korostuvat etenkin pitkien tekstikokonaisuuksien, kuten kirjojen kääntämisessä. Ajan- ja rahansäästö voivat johtaa siihen, että yhä useampi kirjakustantaja alkaa ulkoistamaan käännöstyöt tekoälytyökaluille ihmiskääntäjän sijaan.
Tekoäly ei ole pelkästään nopea. Se kykenee nykyään kääntämään tekstiä hyvin tarkasti ilman suurempia virheitä.
– Minut tekee epävarmaksi se, että tiedän koneen pystyvän kääntämään nämä kymmenen lausetta salamannopeasti ja ”paremmin” kuin minä, Aitken sanoo DR:lle.
Aitken sanoo, ettei käytä tekoälyä työssään. Hän ei aio pyytää tekoälyä kääntämään itselleen edes sanaa. Aitkenin mukaan kaunokirjallisuudessa on kyse ihmisten välisestä yhteydestä.
– Siksi me luemme romaaneja. Jos ihminen poistetaan siitä yhtälöstä, päädytään kumisevaan tyhjiöön, josta kaikki merkitys on imetty pois.
Aitkenin mukaan kirjallisuuden kääntämisessä olennaista ei ole vain tekstin muuttaminen toiselle kielelle, vaan kirjailijan sävyn, rytmin ja tunnelman tavoittaminen. Tällaisia asioita tekoäly ei osaa hahmottaa vaan se keskittyy kääntämään sanat mekaanisesti kieleltä toiselle.
Hänen huoltansa lisää se, että osa kustantamoista käyttää jo nyt tekoälyä käännösten ensimmäisten versioiden tekemiseen. Ajatus tekoälyllä kieleltä toiselle käännetyistä kirjoitusta ei ole siis enää kaukainen tulevaisuuden uhkakuva vaan tätä päivää.
Muuttuuko kielten opiskelu turhaksi?
Sama kehitys on noussut esiin myös Suomessa. Tampereen yliopiston saksan kielen, kulttuurin ja kääntämisen professori Maija Hirvonen arvioi Verkkouutisille joulukuussa 2025, että tekoälyratkaisut ovat tulleet osaksi ammattikääntäjien työtä ja kääntäjien sekä tulkkien työtarjoukset ovat maailmalla vähentyneet.
Samalla on herännyt kysymyksiä siitä, kannattaako vieraita kieliä enää edes opiskella. Vieraan kielen opettelu vaatii pitkäaikaista ponnistelua. Opiskelu voi tuntua turhalta urakalta, jos tekoälytyökalu kykenee tuottamaan laadukasta tekstiä vieraalla kielellä vain sekunneissa.
Hirvonen painotti kuitenkin, ettei kielitaito tarkoita vain kykyä muuttaa tekstiä kielestä toiseen. Siihen kuuluvat myös kulttuurin ymmärtäminen, viestintätaidot ja kyky toimia erilaisissa tilanteissa.
Aitken näkee saman kysymyksen kaunokirjallisuuden kautta. Hänen mukaansa kustantajillakin on vastuu säilyttää ihminen osana kirjallisuuden syntymisen ja välittämisen ketjua.
Oman ammattinsa tulevaisuuteen hän suhtautuu synkästi. Kun DR kysyi, suosittelisiko hän pojalleen kirjallisuuden kääntäjän uraa, vastaus oli selvä.
– En suosittelisi tätä ammattia.
LUE MYÖS:
Viekö tekoäly toimittajien työpaikat? Tässä suurimmat uhat
Tekoäly voi viedä työn jopa 40 ammattiryhmältä – he ovat suurimmassa vaarassa
Tekeekö tekoäly kielten opiskelun turhaksi? Professori varoittaa