Tekoäly vaikuttaa jo valtaosan uransa alkuvaiheessa olevien suomalaisten ammattilaisten urasuunnitelmiin. Academic Workin Young Professional Attraction Index 2026 -tutkimuksessa 87 prosenttia vastaajista kertoo tekoälyn vaikuttaneen heidän suunnitelmiinsa ainakin jollain tavalla.
Vain 13 prosenttia vastaajista kokee, ettei tekoälyllä ole ollut heidän urasuunnitelmiinsa lainkaan tai juuri lainkaan vaikutusta.
Muutos näkyy erityisesti siinä, millaista osaamista nuoret ammattilaiset haluavat hankkia. Vastaajista 27 prosenttia kertoo tekoälyn nopean kehityksen motivoineen opiskelemaan uusia digitaalisia tai tekoälyyn liittyviä taitoja ja työkaluja.
Lähes yhtä moni, 26 prosenttia, on puolestaan alkanut tietoisesti kehittää taitoja, joita tekoälyn arvioidaan olevan vaikea korvata. Tällaisina vastaajat pitävät muun muassa inhimillistä harkintakykyä ja monimutkaista ongelmanratkaisua.
Teknologiayhtiöt kiinnostavat työnantajina
Tekoälyn vaikutus näkyy tutkimuksen mukaan myös uravalintojen suunnassa. Vastaajista 12 prosenttia kertoo kehityksen kannustaneen hakeutumaan aiempaa vahvemmin teknologia-, data- tai tekoälypainotteisiin tehtäviin. Noin 11 prosenttia on harkinnut alan tai erikoistumisen vaihtamista tekoälyn vuoksi.
Samalla teknologiayhtiöt sijoittuvat korkealle tutkimuksen Suomen houkuttelevimpien työnantajien listalla. Nvidia nousi uutena kolmanneksi, Google oli neljäs ja Apple seitsemäs. Suomalaislähtöinen satelliittiyhtiö Iceye sijoittui uutena viidenneksi ja terveysteknologiayhtiö Oura kymmenenneksi.
Academic Workin asiantuntijan Jasmine Juokslahden mukaan tuloksissa näkyy ristiriita: tekoälyn pelätään vähentävän etenkin uran alkuvaiheen työpaikkoja, mutta samalla osaajat haluavat yrityksiin, joissa teknologista murrosta tehdään.
Lähes 15 prosenttia vastaajista arvioi tekoälyn jo vähentäneen oman alansa junioritason työpaikkoja.
– Epävarmassa työelämässä turvalliselta uravalinnalta saattaa silti tuntua juuri sellainen yritys, jossa muutosta rakennetaan sisältäpäin. Teknologian edelläkävijöiden vetovoima ei rakennu vain kilpailukykyisen palkan varaan. Niihin yhdistetään myös kiinnostavia työtehtäviä, kehittymismahdollisuuksia ja mahdollisuus hankkia tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista, Juokslahti sanoo tiedotteessa.
Hänen mukaansa moni näyttää pyrkivän varautumaan tekoälyn aiheuttamaan muutokseen hakeutumalla mahdollisimman lähelle teknologian kehitystä.
– Tekoäly herättää ymmärrettävästi huolta oman osaamisen ja työpaikkojen tulevaisuudesta. Moni näyttää ajattelevan, että paras tapa varautua muutokseen on päästä mahdollisimman lähelle sitä, Juokslahti sanoo.
Osaamista vahvistetaan kahdesta suunnasta
Juokslahden mukaan tutkimuksessa näkyy kaksi rinnakkaista tapaa reagoida työelämän murrokseen. Osa vastaajista pyrkii ottamaan tekoälytyökaluja aktiivisesti käyttöön, kun taas osa panostaa erityisesti sellaisiin inhimillisiin taitoihin, joiden automatisointi on vaikeampaa.
– Tulevaisuudessa vahvimmilla ovat todennäköisesti ne osaajat, jotka pystyvät yhdistämään nämä kaksi, Juokslahti arvioi.
Academic Workin vuosittainen YPAI-tutkimus selvittää korkeakoulutettujen uransa alkuvaiheessa olevien ammattilaisten työelämätoiveita Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Sveitsissä. Vuoden 2026 tutkimukseen vastasi kaikkiaan 13 759 henkilöä, joista 4 699 asui Suomessa. Jutussa esitetyt luvut perustuvat suomalaisten vastauksiin.