Iranin islamilainen tasavalta on ajautumassa kohti romahdusta omien virheidensä vuoksi, arvioi irakilaissyntyinen historioitsija Omar Mohammed. Hänen mukaansa merkittävä käänne oli Teheranin tulkinta Israelista ja sen toimintakyvystä.
Yhdysvaltojen ja Israelin sotilaallinen operaatio on heikentänyt Iranin sotilaallista kapasiteettia. Ratkaisevaa on seuraava vaihe eli se, pitääkö hauras tulitauko, vai jatkuuko kulutussota vielä pidemmän aikaan.
Omar Mohammed pitää todennäköisimpänä sitä, että prosessi johtaa Teheranin hallinnon romahdukseen sisältäpäin.
Hänen mukaansa järjestelmän perusta on murentunut usean yhtäaikaisen kriisin seurauksena. Näitä ovat kiistanalainen vallanperimys, toistuvat kansannousut, heikentynyt sotilasjohto ja epäonnistuneet strategiset valinnat.
Keskeinen käänne oli päätös nimittää Mojtaba Khamenei uudeksi ylimmäksi johtajaksi. Historioitsijan mukaan ratkaisu rikkoi järjestelmän oman ideologian, jossa uskonnollinen auktoriteetti perustuu ansioihin eikä periytymiseen.
Perinnöllinen vallansiirto murentaa järjestelmän legitimiteetin. Vastaava historiallinen kehityskulku on nähty aiemmin useiden dynastioiden kaatuessa.
Samalla sotilaallinen paine kohdistuu hallinnon kovaan ytimeen. Iskut ovat heikentäneet vallankumouskaartin kaltaisia vallankäytön välineitä ilman, että koko yhteiskunta olisi yhdistynyt hallinnon tueksi.
Tällä on ollut näkyvä vaikutus Iranin sisällä. Mohammedin mukaan osa väestöstä on reagoinut hallinnon heikkenemiseen jopa helpotuksella eikä surulla.
Aiemmat kansannousut vuosina 2009, 2019, 2022 ja 2026 ovat käyneet kalliiksi islamilaisen hallinnon kannalta. Samalla turvallisuusjoukot joutuvat yhä useammin tilanteeseen, jossa niiden pitäisi käyttää väkivaltaa omaa väestöään vastaan.
Mohammed arvioi War on the Rocks -sivustolla julkaistussa kirjoituksessa, että ratkaiseva hetki syntyy, kun tämä yhtälö ei enää toimi. Keskeinen syy nykytilanteeseen ei ole ulkoinen hyökkäys, vaan strateginen virhearvio.
Iran rakensi vuosikymmeniä alueellista verkostoa Hizbollahin, Hamasin ja muiden ryhmien varaan. Tavoitteena oli painostaa Israelia epäsuorasti. Lokakuun 7. päivän 2023 hyökkäyksen jälkeen Israel kuitenkin muutti toimintatapansa perusteellisesti.
Teheran tulkitsi aiemman pidättyvyyden heikkoudeksi.
– Se oli kohtalokas virhe, Mohammed arvioi.
Juuri tämä virhearvio johti tapahtumaketjuun, jossa Israel siirtyi laajamittaisiin sotilaallisiin toimiin ja konflikti laajeni lopulta suoraan Irania vastaan.
Samalla alueellinen ilmapiiri on muuttunut. Arabimaiden media ja poliittinen keskustelu ovat siirtyneet pohtimaan jo aikaa Iranin nykyhallinnon jälkeen. Käänne tapahtui hänen mukaansa Iranin iskettyä useisiin lähialueen valtioihin ja myös sellaisiin, jotka olivat pyrkineet säilyttämään toimivat suhteet Teheraniin.
Mohammed varoittaa, että järjestelmän mahdollinen romahtaminen ei tarkoita vakaata siirtymää. Rskinä on väkivallan leviäminen Iranin ulkopuolelle, terroriverkostot Euroopassa ja Yhdysvalloissa sekä alueellinen epävakaus esimerkiksi Irakissa, Pakistanissa ja Afganistanissa.
Iranissa voi toisaalta olla edellytyksiä hallitulle muutokselle. Maassa on aktiivinen kansalaisyhteiskunta, koulutettu diaspora ja pitkä perustuslaillinen perinne.
Historioitsijan mukaan siirtymäkauden onnistumisesta ei ole takeita. Kaoottinen skenaario johtaisi samaan kuin Irakissa vuoden 2003 jälkeen.