Tässä on vuoden 2026 Kiva-koulu

Rehtorin mukaan kiusaamisen vastaisesta työstä on tullut kiinteä osa koulun arkea.
Kuvassa Lappeen koulun Kiva-tiimi ja rehtori. ANNA MURGO
Kuvassa Lappeen koulun Kiva-tiimi ja rehtori. ANNA MURGO
Kuvassa Lappeen koulun Kiva-tiimi ja rehtori. ANNA MURGO
Kuvassa Lappeen koulun Kiva-tiimi ja rehtori. ANNA MURGO

Lappeenrantalainen Lappeen koulu on valittu vuoden 2026 Kiva-kouluksi, kertoo Turun yliopisto. Tunnustus myönnettiin koululle pitkäjänteisestä ja suunnitelmallisesta kiusaamisen vastaisesta työstä.

Kilpailussa arvioitiin erityisesti sitä, miten koulut toteuttavat Kiva Koulu -ohjelmaa sen laatusuositusten mukaisesti. Lappeen koulu sai hakemuksen sekä oppilas- ja henkilöstökyselyjen perusteella 83 pistettä 85 mahdollisesta.

Koulu on ollut mukana Kiva-toiminnassa kymmenen vuoden ajan. Rehtori Mikko Tillin mukaan kiusaamisen vastaisesta työstä on tullut kiinteä osa koulun toimintakulttuuria.

– Kiva-toiminta on ennen kaikkea ennakoivaa ja ennaltaehkäisevää työtä, jossa panostamme yhteishenkeen ja siihen, että oppilaat tulevat nähdyiksi ja kuulluiksi. Nämä ovat merkittäviä hyvinvoinnin, työrauhan ja turvallisuuden tekijöitä, Tilli sanoo tiedotteessa.

Lappeen koulussa Kiva-oppitunteja järjestetään ohjelman kohdeluokilla ensimmäisellä ja neljännellä luokalla, mutta kiusaamisen ehkäisyä käsitellään myös muilla vuosiluokilla.

Kiusaamistilanteisiin puututaan ohjelman toimintamallien mukaisesti, ja tapausten seurantaan on määritelty selkeät vastuut. Koulun mukaan ohjelmasta ja kiusaamisen vastaisesta työstä viestitään aktiivisesti myös huoltajille.

Toiminnan näkyvyys käy ilmi oppilaskyselystä: 93 prosenttia Lappeen koulun oppilaista tiesi, että koulussa toteutetaan Kiva-ohjelmaa.

Turun yliopistossa kehitetyn Kiva Koulu -ohjelman tavoitteena on ehkäistä kiusaamista, puuttua tilanteisiin tehokkaasti ja seurata niiden ratkaisemista. Suomessa ohjelmaan on rekisteröitynyt 730 koulua tai toimipistettä. Suomen lisäksi ohjelma on käytössä 31 maassa.

Kiusaamiseen ei läheskään aina puututa

Poimintoja videosisällöistämme

Kiusaamista esiintyy suomalaisissa kouluissa silti edelleen. Koulukiusattujen kertomuksissa toistuu kokemus siitä, ettei koulun henkilökunta ole puuttunut tilanteeseen riittävän vakavasti tai ollenkaan, vaikka kiusaamisesta olisi kerrottu. Räikeimmissä tapauksissa kiusattu on voinut kokea joutuneensa itse syyllistetyksi tilanteesta.

Kaikki tapaukset eivät myöskään tule henkilökunnan tietoon. Tämä voi johtua siitä, että kiusaamista tapahtuu vain silloin, kun koulun henkilökunta ei ole paikalla näkemässä tilannetta tai siitä. Taustalla voi olla myös se, että koulun henkilökunta voi tulkita oppilaiden välisen kiusanteon tai muiden oppilaiden pilkkaamisen esimerkiksi ”huumoriksi”.

Lain mukaan opetuksen järjestäjällä on velvollisuus puuttua koulukiusaamiseen. Jos koulun henkilökunta laiminlyö velvollisuutensa, sillä voi olla oikeudellisia seuraamuksia. Kiusaamiseen liittyvät teot voivat lisäksi täyttää rikoksen tunnusmerkistön, jolloin asia voi edetä poliisin selvitettäväksi.

Sana ”kiva” on lyhenne sanoista kiusaamisen vastainen.

LUE MYÖS:
Näkökulma: Koulujen on lopetettava kiusaamisen vähättely

Eikö koulu puutu lapsesi kiusaamiseen? Näin viet asiaa eteenpäin

Professori Ylelle: Kouluissa kiusaamiseen ei puututa oikein

Kiusataanko lastasi koulussa? Tunnista nämä hälytysmerkit

Kokoomus esitti opetuksen muuttamista luvanvaraiseksi jo aiemmin.
Mahdolliset lainsäädännön tiukennukset eivät koske Ahvenanmaata.
Ministeri Mari-Leena Talvitien mukaan julkisuuteen tulleet tiedot kotiopetuksen puutteista ovat vakavia.
Mainos