Kiusaamiseen puututaan kouluissa usein liian myöhään, sanoo Oulun yliopiston nuorisotutkimuksen professori Tuija Huuki Ylelle.
Huukin mukaan aikuisten huomio kiinnittyy helposti vasta näkyvään ja todennettavaan kiusaamiseen. Hänen mukaansa ratkaisevaa olisi puuttua jo pieniin ryhmätilanteisiin, kuten toisen kustannuksella nauramiseen, merkitseviin katseisiin ja ulkopuolelle jättämiseen.
Tällainen käytös voidaan kouluympäristössä kuitata keskinäiseksi huumoriksi tai harmittomaksi naljailuksi, vaikka se voi vähitellen rakentaa ryhmään asetelmia, joissa toisen satuttamisesta saa hyväksyntää tai valtaa.
Tutkimuksissa on tunnistettu myös ajattelutapa, jossa erityisesti poikien aggressiivista käytöstä normalisoidaan ”pojat ovat poikia” -tyyppisillä selityksillä. Tällöin jopa poikaoppilaiden väkivaltaiset yhteenotot on saatettu kuitata ”leikkimielisenä nahisteluna” sen sijaan, että niitä olisi käsitelty väkivaltana. Tutkimustulosten mukaan poikaoppilailla on suomalaiskouluissa tyttöoppilaita suurempi riski joutua fyysisen kiusaamisen kohteeksi.
Fyysinen kiusaaminen on tutkimuksissa puolestaan arvioitu vakavammaksi silloin, kun sen kohteena on ollut tyttö. Ero voi heijastaa asenteita, joissa poikiin ja miehiin kohdistuvaa väkivaltaa ei nähdä yhtä vakavana ongelmana.
Kiusaamista sivusta katsova opettaja voi joutua rikosvastuuseen
Ongelma ei rajoitu vain kiusaamisen varhaiseen tunnistamiseen. Verkkouutiset on aiemmin kertonut tapauksista, joissa koulun henkilökunta ei ole suhtautunut kiusaamiseen riittävän vakavasti tai puuttunut siihen lainkaan. Räikeimmissä tapauksissa vastuuta tilanteesta on sysätty kiusatulle. Kiusaamiseen puuttuminen kuuluu koulun henkilökunnan vastuulle, ja opettajalla sekä rehtorilla on velvollisuus puuttua havaitsemaansa kiusaamiseen ja väkivaltaan.
VU:n aiemmin haastatteleman koulukiusaamiseen erikoistuneen juristin Kaija Kessin mukaan työ- tai virkavelvollisuuden laiminlyönnistä voi seurata varoitus, irtisanominen tai vakavimmillaan virkarikossyyte.
Huuki on ollut kehittämässä Pisara-menetelmää, jonka lähtökohtana on estää satuttavan vallankäytön kasvu jo ennen varsinaisen kiusaamisen syntymistä.
– Mitä aikaisemmin tunnistamme pienet tilanteet, pisarat, sitä vahvemmilla olemme. Koska silloin meillä on ratkottavana pieniä asioita suurten sijaan, Huuki sanoo Ylelle.
Professorin mukaan lapsia ei pidä jättää selvittämään ihmissuhdeongelmiaan keskenään. Aikuisten tehtävä on opettaa riitojen ratkaisemista ja rajojen asettamista sekä puuttua ongelmiin heti. Huuki neuvoo vanhempia tekemään tarvittaessa yhteistyötä koulun tai päiväkodin kanssa matalalla kynnyksellä.
LUE MYÖS:
Näkökulma: Koulujen on lopetettava kiusaamisen vähättely
Eikö koulu puutu lapsesi kiusaamiseen? Näin viet asiaa eteenpäin