Joka neljäs Suomen suurimpien kaupunkien nuorista oli viime vuonna ainakin kuukauden työn ja koulutuksen ulkopuolella, mutta koko vuoden samassa tilanteessa oli vain neljä prosenttia. Valtaosa jaksoista jäi lyhyiksi, selviää VATT Datahuoneen rekisteriaineistoihin perustuvasta tarkastelusta.
Kaksi kolmasosaa päättyneistä niin sanotuista NEET-jaksoista kesti vain 1–2 kuukautta. Vähintään puolen vuoden mittaisia oli 15 prosenttia jaksoista.
Yli puolet jaksoista alkoi palkkatyöstä ja päättyi palkkatyöhön. VATTin mukaan tällaiset jaksot näyttävät usein tavallisilta lyhyiltä tauoilta esimerkiksi työpaikkojen välillä.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT Datahuone tarkasteli 18–29-vuotiaita Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla, Oulussa, Turussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa, Porissa ja Joensuussa.
Joulukuussa 2024 näissä kaupungeissa asui noin 441 000 ikäryhmään kuuluvaa nuorta. Heistä noin 51 500 eli 12 prosenttia oli NEET-tilassa. Vähintään puoli vuotta yhtäjaksoisesti työn ja koulutuksen ulkopuolella oli noin 26 000 nuorta ja vähintään vuoden noin 15 000.
Pitkittynyt tilanne kasautuu pienemmälle joukolle
Pitkäkestoisesti työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien tausta eroaa selvästi muista samanikäisistä.
Vähintään puoli vuotta NEET-tilassa olleista yli puolelta puuttui toisen asteen tutkinto. Kaikista tarkasteltujen kaupunkien 18–29-vuotiaista tutkinto puuttui vajaalta neljäsosalta. Yli puolella pitkään NEET-tilassa olleista oli lisäksi vähän tai ei juuri lainkaan pidempää työskentelyä vuodesta 2019 alkaen.
Pitkittyneessä tilanteessa olevista 41 prosenttia eli noin 10 500 nuorta ei ollut rekisteröitynyt työnhakijaksi. 18–24-vuotiaista osuus oli 46 prosenttia ja 25–29-vuotiaista 35 prosenttia.
VATT nostaa yhdeksi mahdolliseksi selitykseksi työttömyysturvan rakenteen. Ilman ammatillista tai korkeakoulututkintoa työttömyysetuutta voi joutua odottamaan noin viisi kuukautta, mikä voi vähentää halua ilmoittautua työnhakijaksi.
Alueellisia eroja näkyy myös nuorisotyöttömyydessä, vaikka työttömyysaste ei ole sama asia kuin VATTin käyttämä NEET-mittari. Esimerkiksi Oulussa alle 25-vuotiaiden nuorisotyöttömyysaste oli syyskuussa 19,1 prosenttia, kun koko maassa vastaava luku oli 15,8 prosenttia. Oulussa nuorisotyöttömyys oli noussut vuodessa 2,7 prosenttiyksikköä.
VATTin tarkastelu osoittaa, että yhden ajankohdan NEET-luku niputtaa yhteen kaksi hyvin erilaista ilmiötä: suuren joukon lyhyitä katkoksia sekä pienemmän joukon, jonka tilanne pitkittyy.
Syrjäytymisen ehkäisemisen kannalta olennaista on tavoittaa juuri jälkimmäinen ryhmä. Tehtävää vaikeuttaa se, että kaksi viidestä pitkään työn ja koulutuksen ulkopuolella olevasta ei ole työnhakijana eikä siten välttämättä työllisyyspalvelujen piirissä.