Strategisesti tärkeä mantereen ja Krimin niemimaan yhdistävä Tšonharin silta jäi Ukrainan sodan ensimmäisenä päivänä räjäyttämättä, jonka vuoksi Venäjän joukot pystyivät etenemään nopeasti Krimiltä Etelä-Ukrainaan. Ukrainska Pravda on nyt selvittänyt, mitä Tšonharissa tapahtui sodan ensimmäisinä tunteina tapahtui.
Ukrainan puolustusministeri Oleksii Reznikovin mukaan Tšonharin sillan tapahtumien ympärillä pyörii runsaasti erilaisia huhuja siitä, purettiinko sillan räjähteet tarkoituksellisesti. Ukrainan pääesikunnan mukaan silta oli kyllä varustettu räjähtein, mutta hyökkääjällä oli helmikuun 24. päivän aamuna 15-kertainen ylivoima.
Ukrainan valtion tutkimusvirasto käynnisti tapauksesta tutkinnan jo huhtikuussa 2022. Virasto epäilee, että Ukrainan eteläisen sotilasläänin viranomaiset olivat huolimattomia eivätkä huolehtineet siitä, että alueen sillat ja muut rakenteet oli miinoitettu riittävällä huolellisuudella.
Ukrainska Pravdan mukaan virasto ei kuitenkaan ole haastatellut tutkinnassaan Ivan Sestryvatovskyia, sotilasta, joka oli paikalla sillalla 24. päivän helmikuun aamuna.
Sestryvatovskyi oli liittynyt Ukrainan asevoimiin vuonna 2016. Hän kuului Ukrainan merijalkaväen 137. erilliseen pataljoonaan, jossa hän toimi joukkueen varajohtajana. Tšonharin sillalle hänet lähetettiin syksyllä 2021.
Tšonharissa ei ollut linnoitteita, mutta silta oli miinoitettu jo vuonna 2014. Noin kaksi viikkoa ennen hyökkäyksen alkua räjähteiden kunto tarkistettiin ja kirjattiin ylös. Mitään epätavallista ei havaittu.
Kolmelta aamuyöllä helmikuun 24. päivänä 2022 Sestryvatovskyin joukkue herätettiin ja määrättiin asemiin. Sestryvatovskyi ja joukkuetta kometava vanhempi upseeri lähtivät välittömästi kytkemään sillan räjähteitä. Puolitoista tuntia myöhemmin Venäjä aloitti hyökkäyksensä kranaatinheitinkeskityksellä.
Käsky räjäyttää silta piti saada joukkueenjohtajalta, jonka taas täytyi saada käsky pataljoonanjohtajalta. Tällöin joukkueen pioneereilla olisi kirjekuoret, jotka sisälsivät tarkat ohjeet sillan räjäyttämisestä. 24. päivän aamuna pioneerit avasivat kirjekuoret ja noudattivat niiden ohjeita räjähteiden aktivoimiseksi.
Samaan aikaan tilanne sillalla paheni. Radiot eivät enää toimineet, ja joukkueenjohtaja juoksenteli paikasta toiseen antaakseen käskyjä. Lopulta Sestryvatovskyi päätti räjäyttää sillan ilman joukkueenjohtajan hyväksyntää.
Kun Sestryvatovskyi painoi räjäytysnappia, mitään ei tapahtunut.
– Yritin kytkeä räjähteet ja tarkistaa johdot uudelleen. Ehkä olin tehnyt virheen tai ehkä jokin johto oli yhdistetty väärin. Yritin uudelleen, kolme kertaa, mutta räjähdystä ei tapahtunut, Sestryvatovskyi kertoo.
Samaan aikaan tuli evakuointikäsky. Sestryvatovskyi ei ehtinyt evakuoitumaan muiden joukkueen jäsenten mukana, joten hän päätyi lähtemään omalla autollaan kahden varusmiehen kanssa. Auton viereen osui kuitenkin venäläisten kranaatti, ja Sestryvatovskyi haavoittui.
Sestryvatovskyi yritti paeta yhdessä varusmiesten ja kolmen rajavartijan kanssa, jotka olivat myös jääneet jälkeen. Hän katseli, miten venäläiset panssarit etenivät ja välitti radion kautta tilannepäivitystä komppanianpäällikölle. Neljältä iltapäivällä heidät kuitenkin saarrettiin ja he jäivät venäläisten sotavangiksi.
Seuraavat kuukaudet Sestryvatovskyi vietti venäläisten sotavankina. Häntä kuulusteltiin lukuisia kertoja. Häntä potkittiin, lyötiin pampulla ja iskettiin lamauttimilla.
– Kaikilla oli kommandopipot, jopa vartijoilla, jotta emme näkisi heidän kasvojaan, Sestryvatovskyi kertoo.
26. huhtikuuta 2023 Sestryvatovskyi palasi Ukrainaan osana vankienvaihtoa.
Suurin osa Tšonharin sillalla olleista ukrainalaissotilaista, mukaan lukien Sestryvatovskyin joukkueenjohtaja, ovat kuolleet. Vain yksi merimies on Sestryvatovskyin tietojen mukaan elossa.
Siitä, miksi Tšonharin sillan räjähteet eivät räjähtäneet, on Sestryvatovskyilla kaksi selitystä.
– Joko se oli sabotaasiryhmän tekoja, tai kranaatit olivat vahingoittaneet sytytyslankoja, Sestryvatovskyi pohtii.
Sestryvatovskyi ei kuitenkaan usko, että sodan kulku olisi muuttunut, vaikka silta olisi räjäytetty onnistuneesti.
– Se olisi vain hidastanut venäläisiä, mutta ei kovin pitkään. Puolitoista tuntia, ehkä. He olisivat vain rakentaneet ponttoonisillan. He olivat valmistautuneet tähän sotaan, Sestryvatovskyi toteaa.
Ironisesti Ukraina onnistui kuitenkin lopulta räjäyttämään sillan lähes 16 kuukautta myöhemmin. Ukraina iski siltaan kesäkuussa 2023 Storm Shadow -ohjuksella, jonka seurauksena sillan kansi vaurioitui käyttökelvottomaksi. Venäjä joutui tämän jälkeen rakentamaan sillan viereen ponttoonisillan.
Ison-Britannian sotilastiedustelun mukaan sillan tuhoaminen on hankaloittanut merkittävästi Venäjän asevoimien huoltoreittejä.