Pitkän linjan ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijan Edward Lucasin mukaan otsikoihin noussut tarina separatismista Viron itäosissa ja Narvan ”kansantasavallasta” oli vailla todellista pohjaa. The Alpen Groupin sivuilla kirjoittavan Lucasin mukaan kyse oli puolivalmiista venäläisestä psykologisesta operaatiosta, jota lännessä levittivät hyväuskoiset alarmistit.
Sosiaaliseen mediaan ilmestyi taannoin tilejä, jotka väittivät ajavansa Viron Itä-Virumaan venäjänkielisten alueiden autonomiaa. Lucasin arvion mukaan kyseessä oli keksitty poliittinen liike, jonka tarkoitus oli lietsoa pelkoja Venäjän tukemasta kapinasta Narvassa.
Lucas muistuttaa, että kuvasto ja sanavalinnat muistuttivat aiemmista Kremlin inspiroimista separatistihankkeista. Baltian maat joutuivat 1990-luvun alussa vastaavien liikkeiden kohteiksi, ja Ukrainassa Venäjä käytti vuonna 2014 hyväkseen sekasortoa, heikkoja turvallisuusrakenteita ja propagandaa vallatakseen alueita Itä-Ukrainassa ja Krimillä.
Viroa ei Lucasin mukaan kuitenkaan voi rinnastaa mitenkään tuon ajan Ukrainaan.
– Mikään tästä ei päde Viroon, joka on yksi Euroopan parhaiten johdetuista maista. Se puolustaa perustuslakiaan ja rajojaan valppaasti ja päättäväisesti. Samoin tekevät sen liittolaiset. Joillakin Virossa asuvilla Venäjän kansalaisilla ja muillakin voi toki olla omat kaunansa. Mutta he eivät halua (Vladimir) Putinin johtavan heitä.
Tekaistu tarina separatisteista levisi lännessä
Rinnastus Ukrainan tapahtumiin ontuu Lucasin mukaansa myös siksi, että huhutulla Narvan separatistiliikkeellä ei ollut todellista organisaatiota. Hän viittaa siihen, että disinformaatiota seuraava Propastop raportoi Telegram-kanavalla olleen vain noin 60–70 tilaajaa. Postimees -lehden tutkivan jutun mukaan liikkeeltä puuttuivat johto, rahoitus ja todelliset kannattajat.
Silti tarina levisi laajasti eurooppalaiseen mediaan. Lucas nostaa esimerkiksi saksalaislehti Bildin, joka kysyi, valmisteleeko Putin hyökkäystä Viroon. Hänen mukaansa osa kommentaattoreista ja poliitikoista tarttui aiheeseen liian innokkaasti osoittaakseen omaa valppauttaan.
Lucas kertoo myös, että ukrainalaismediat nostivat aiheen näkyvästi esiin englanninkielisillä sivustoillaan. Hän tosin ymmärtää motiivin. Ukrainan tukemista voidaan yrittää vahvistaa korostamalla, että myös muu Eurooppa voi olla seuraava kohde. Hänen mukaansa tällainen liioittelu ei kuitenkaan edistä turvallisuutta tai anna totuudenmukaista kuvaa Baltian maista.
– Niiden kuvaaminen avuttomina uhreina uhkaavassa hyökkäyksessä ei ole hyödyllistä.
Kremlin propaganda pääsi hyötymään levinneistä separatistiväitteistä. Se pilkkasi Viroa ylireagoinnista ja vihjasi samalla, että maan venäläisvähemmistön asemassa olisi jotakin perustavanlaatuisesti vialla. Lucas ei kuitenkaan pidä todennäköisenä, että kyse olisi ollut laajasta Kremlin keskitetysti ohjaamasta operaatiosta. Hänen mukaansa uskottavampi selitys on matalan tason kampanja.
– Suurimman osan työstä – ja vahingosta – tekivät Viron ystävät. He vähättelivät Venäjän vaaraa aiempina vuosina, mutta nyt liioittelevat riskiä. Sekin voi olla uhka.
LUE MYÖS:
”Narvan kansantasavalta” lässähti – miksi kukaan vaihtaisi Viron Venäjään?