Venäjän joukkojen tehottomuus Ukrainassa selittyy osittain kaaokselle sodanjohdossa, jossa kenraalit vaihtuvat. Ukrainan osalta sotatoimia on johtanut koko ajan yksi mies, kenraali Valeri Zalužnyi, huomauttaa The Economist.
Alkujaan Venäjän sotaretkellä Ukrainaan ei pitänyt olla ylintä operatiivista johtoa. Mahdollisesti siksi, että diktaattori Vladimir Putin halusi itselleen kaikki suosionosoitukset, kun Kiova olisi vallattu salamasodan tuloksena kolmessa päivässä.
Sittemmin Putin on kierrättänyt eri sotilaspiirien komentajia Ukrainan-sodan johdossa. Ensin sotimisesta vastasi ”Syyrian teurastajana” tunnettu eteläisen sotilaspiirin komentaja, armeijakenraali Aleksandr Dvornikov, jota seurasi toukokuussa itäisen sotilaspiirin komentaja, kenraalieversti Gennadi Zhidko.
Lopulta lokakuussa Ukrainan sodan johtoon nimitettiin armeijakenraali Sergei Surovikin, joka oli ensimmäinen virallinen venäläisjoukkojen ylin operatiivinen komentaja Ukrainassa.
Viime tammikuussa pätevänä pidetty Surovikin vaihdettiin Venäjän pääesikunnan päällikköön, armeijakenraali Valeri Gerasimoviin, joka oli ollut keskeisessä asemassa Kiovan valtauksen epäonnistumisessa.
Venäjän tutkija Tatjana Stanovaja hahmottaa Putinin sodanjohtoa koskevissa päätöksissä kaksi vaihetta. Ensin hän päätti kokeilla uusia toimijoita ja epätavanomaisia joukkoja, kuten Wagneria, jolle annettiin käyttöön asevoimien aseistus ja ammusvarastot. Samoin Wagner sai mahdollisuuden rekrytoida vankeja. Neljästä sotilaspiiristä kolmen johtajat vaihdettiin.
– Aluksi Putin soti itselleen varsin tuntemattomien upseerien kanssa. Mitä enemmän vastoinkäymisiä tuli, sitä enemmän hän tutustui miestensä heikkouksiin ja sitä enemmän hän sekoitti pakkaa, sanoo Stanovaja.
Stanovajan mukaan toinen vaihe alkoi syksyllä, kun Putin yritti palauttaa perinteisen sotilashierarkian Ukrainan onnistua vapauttamaan Harkovan alueen ja Hersonin kaupungin miehityksestä.
Prigozhinin vankivärväykset loppuivat ja Surovikinista tehtiin sotatoimien ylin komentaja. Tämä nähtiin pyrkimyksenä parantaa joukkoyksiköiden välistä viestintää ja asettaa selvä johtohahmo tyytymättömien joukkojen eteen.
Surovikin korvasi ”äärimmäisen lojaali” Gerasimov, jonka aikana talvi oli monessa mielessä hengetön. Kaiken lisäksi Venäjän merijalkaväki koki nöyryyttävän tappion Vuhledarissa, jossa kerrotaan menetetyn 1000 sotilasta päivässä.
Viimeksi huhtikuussa tapahtui jälleen kenraalien siirtelyä. Kenraalieversti Mihail Teplinskin huhuttiin saaneen potkut Venäjän maahanlaskujoukkojen (VDV) komentajan paikalta tammikuussa, mutta nyt hän on jälleen VDV:n johdossa.
Economistin mukaan kaaoksessa on selvää ainoastaan se, että vain yksi mies on johdossa: Vladimir Putin.
