Verkkouutiset

Konvertteriin kaadetaan romurautaa terässulatossa SSAB:n Raahen tehtaalla. LEHTIKUVA / TIMO HEIKKALA

”Tämä kuva kertoo paljon” – Näin Ruotsin talous on karannut Suomelta

Kasvu on huippujohtajan mukaan ollut länsinaapuriin verrattuna heikkoa massiivisesta julkisen talouden elvytyksestä huolimatta.

Pitkän linjan huippujohtaja, vuorineuvos Jorma Eloranta huomauttaa, että Suomen bruttokansantuote olisi 23 prosenttia eli noin 53 miljardia euroa suurempi kuin nyt, jos Suomen talouskasvu olisi ollut samalla tasolla Ruotsin kanssa.

Eloranta on jakanut Twitterissä alla näkyvän kuvan, jossa näytetään BKT-kehitys Suomessa, Ruotsissa ja euroalueella keskimäärin. Ruotsia kuvataan Eurostatin ja Macrobondin tilastoon perustuvassa kuvaajassa violetilla ja Suomea sinisellä. Vertailu näyttää, miten Ruotsi karkasi Suomelta kasvuvauhdissa vuosien 2008-2009 finanssikriisin jälkeen.

– BKT:n kasvu riippunee suuresti viisaista investoinneista teknologiaan, koneisiin ja laitteisiin, uusiin tuotteisiin, TK&I-toimintaan. Kyse on Suomen houkuttelevuudesta investointimaana ja myös kuinka tuottavia investointeja osaamme tehdä Suomeen, Eloranta sanoo.

Toisessa jakamassaan kuvassa Jorma Eloranta kiinnittää huomiota teollisuuden tuottavuuden kehitykseen.

– Tilastot kertovat karua kieltä: Suomen teollisuuden tuottavuuskehitys paljon huonompi kuin esim Ruotsissa ja muualla EU:ssa, hän summaa.

Eloranta jatkaa tämän kertovan palkanmaksukyvystä Suomessa sekä siitä, miksi palkkaneuvottelut ovat vaikeat.

– Tuottavuus eli mitä työllä saadaan aikaiseksi oikea vertailukohta, hän sanoo.

Työn ja talouden tutkimus Laboren johtaja Mika Maliranta vastaa Twitterissä Elorannalle kuvalla, jota hän pitää parempana (kolmas alla). Tuottavuuslautakunnan tästä löytyvästä raportista poimitussa kuvassa kuvataan työn tuottavuuden taso ja kehitys tehdasteollisuudessa. Valtiovarainministeriön viime syksynä julkaisemassa raportissa tarkasteltiin syitä Suomen poikkeuksellisen hitaasti kasvavalle työllisyydelle.

Maliranta muistuttaa, että kustannuskilpailukyky riippuu palkkojen ja työn tuottavuuden suhteesta. Hänen mukaansa Suomen teollisuus on noussut Ruotsiin verrattuna vuoden 2015 ”kuopasta”. Tämän Maliranta sanoo johtuvan muun muassa Ruotsia hitaammasta palkkojen noususta.

– Kyllähän tuosta kuvata synkän saa jos indeksoi lähtökohdan vuodeksi 2008, Mika Maliranta toteaa.

Olemme vuoden 2008 tilanteessa

Tuottavuudesta ja kilpailukyvystä herättelee myös OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen. Hän on jakanut kuvaajan, jossa näytetään nimellispalkkojen ja tuottavuuden kehitys Suomessa ja koko euroalueella. Siinä missä palkat ovat nousseet, ei tuottavuudessa ole tässä vertailussa tapahtunut kovin merkittävää muutosta. Ekonomisti kehottaa suorittamaan ”päivän meditaation tutkailemalla tätä kuvaa”.

– Reaalituottavuuden ylittävän palkkojen nousun voi olettaa pitkällä aikavälillä vastaavan hintojen nousua. Tässä syytä vertailla Suomea ja euroaluetta palkka- ja tuottavuuskehityksen osalta. Jos tuottavuus kehittyy samaa tahtia mutta palkat nousevat enemmän kilpailukyky heikkenee, Heiskanen avaa.

Laboren Mika Maliranta toteaa Heiskasen tviitin herättämässä keskustelussa, että nyt ollaan vuoden 2008 alun tilanteessa. Hän avaa asiaa tässä näkyvällä kuvaajalla, jossa verrataan työn tulo-osuutta ja yksityisen sektorin työtunteja. Työn tulo-osuudella tarkoitetaan palkansaajakorvausten eli palkkojen ja sosiaaliturvamaksujen osuutta kansantulosta.

– Tuo on myös tärkeä näkökulma. 2022, erityisesti alkupuoli, oli yrityksille vahva. Nyt nimellinen kysyntä on kääntymässä laskuun ja palkat nousuun, eli odotan että lähivuosina suunta on taas huolestuttava, Reijo Heiskanen vastaa.

Mika Maliranta toteaa Suomen olevan aika identtisessä tilanteessa vuoden 2008 kanssa.

– Todennäköisyys että seuraavat neljä vuotta olisivat identtisiä vuosien 2008-2012 on aika pieni koska meillä ei ole enää sellaista Nokiaa ja metsäteollisuuskin on uudistunut. Mene ja tiedä, hän jatkaa.

Heiskanen painottaa, ettei historia voi toistaa tässä itseään.

– Vientimarkkinoista on pitkäksi aikaa menetetty  viisi prosenttia ja vaihtotaseen vaje on paisunut huomattavaksi tilanteessa jossa globaaliin tilanteeseen liittyy huomattavaa epävarmuutta. Näkisin kilpailukyvyn mieluummin paranevan kuin heikkenevän.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta
MAINOS